Päivittyvä seuranta: näin YK:n luontokokous COP15 etenee Kanadassa

Mikä kokous?

YK:n luontokokouksessa päätetään uusista kansainvälisistä tavoitteista ja mittareista luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Tavoitteet liittyvät vuonna 1993 voimaan astuneeseen YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka on allekirjoittanut 196 osapuolta. Kanadan Montrealissa järjestettävään kokoukseen osallistuukin edustajia kaikista sopimuksen allekirjoittaneista maista. Valtiollisten osallistujien lisäksi mukana on laajasti tutkijoita, järjestöjä, yrityksiä, nuoria ja alkuperäiskansojen edustajia. Lue lisää COP15-kokouksen odotuksista ja avainteemoista!

WWF vaikuttaa kokouksessa aktiivisesti. Suomesta mukana on kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa. Tarvainen on paikalla kokouksen alusta loppuun.

Seuranta COP15-kokouksesta

Maanantai 19.12.

Kokous päättyi! Lähes 200 valtiota pääsi maanantaina aamupäivällä Suomen aikaa yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Valtioiden tulee pysäyttää luontokato ja vahvistaa luonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä.

Yksi kokouksen suurimmista puheenaiheista, niin kutsuttu 30×30-tavoite, hyväksyttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon maa-, sisävesi- ja merialueista tulee suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

”Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen paikan päältä kokouksesta.

Sopimustekstiin jäikin edelleen hataria kohtia. Kipukohtia voidaan taklata tehokkaalla toimeenpanolla.

”Kaikki riippuu nyt toimeenpanosta, siitä, miten osapuolet sopimusta alkavat soveltaa”, Tarvainen sanoo.

Lue WWF:n kannanotto kokonaisuudessaan täältä.

Sunnuntai 18.12.

Sunnuntaina aamulla Kanadan-aikaa puheenjohtajamaa Kiina julkaisi kompromissiesityksen uusista tavoitteista aiempien neuvottelujen perusteella. Ministerit jatkavat neuvotteluja tekstistä paraikaa. Pian yli neljän vuoden työ kulminoituu, ja selviää, seisovatko valtiot historian oikealla puolella. Listasimme luonnoksen hyvät ja parannettavat kohdat.

Hyvää

• Sopimuksen ylätavoite, sen missio, osoittaa oikeaan suuntaan. Luonnoksen mukaan valtioiden tulisi pysäyttää ja kääntää luontokadon suunta vuoteen 2030 mennessä. Jos luonnos menee läpi, aikaan saataisiin ensimmäistä kertaa kansainvälinen mitattava tavoite luonnon monimuotoisuuden suojelulle. Tavoitetta voidaan pitää vastineena ilmastopuolen 1,5 asteelle.
• Tavoite suojella 30 prosenttia maa-, sisävesi- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä on kattavasti ja mitattavasti mukana. On erityisen hienoa, että maa-alueiden lisäksi mukana ovat meret, rannikkoalueet ja sisävedet.
• Luonnoksessa on mukana tavoitteet sukupuolten huomioimisesta, ihmisoikeuksista, alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksista.
• Luonnos tunnistaa maataloussektorilta vaadittavan muutoksen luontoa huomioivaan suuntaan.
• Olemme myös tyytyväisiä, että luonnoksessa tunnistetaan rahoituskuiluun suuruus ja tarve kartuttaa 200 miljardia dollaria eri rahoituslähteistä luonnolle vuosittain. Lisäksi luonnos sisälsi tavoitteen luonnolle haitallisten tukien poistamisesta.
• Luontopohjaiset ratkaisut ovat myös mukana luonnoksessa. On tärkeää, että luontokadon ja ilmastokriisin yhteys tunnistetaan ja kriiseihin haetaan yhteisiä ratkaisuja.

Korjattavaa

• Tällaisenaan luonnos ei yllä kuitenkaan missionsa tasolle. Lukuisia kohtia tulisi vahvistaa, jotta uusi sopimus todella voi pysäyttää luontokadon ja saada luonnon elpymisen tielle.
• Etenkin tavoitteet suojella koskemattomia ekosysteemejä suojelualueiden ulkopuolella ja pysäyttää lajien sukupuutto ovat heikolla tasolla. Lajien sukupuutto tulisi saada pysähtymään vuoteen 2030 mennessä, ei vuoteen 2050 kuten luonnoksessa esitetään.
• Useista tavoitteesta uupuvat numeeriset mittarit. Erityisesti ekologisen jalanjäljen pienentämiselle pitää olla määrällinen tavoite. Luonnon ennallistamiselle asetettu tavoite jää luonnoksessa epäselväksi. WWF olisi suosinut hehtaarimääräistä tavoitetta ennallistamiselle.
• Tämänhetkinen toimeenpanomekanismi viittaa vapaaehtoisuuteen, eikä näin ollen velvoittaisi valtioita toimeenpanoon.
• Luonnoksesta puuttuu yksityissektorinkin kokouksessa vahvasti esille nostama toive pakollisesta velvoitteesta arvioida liiketoimintansa luontovaikutukset.

On mahdollista, että lopputulos on selvillä sunnuntai-illalla tai yöllä Kanadan-aikaa.

Lauantai 17.12.

Kokous alkaa lähestyä loppuaan. Uusimmat tiedot neuvottelujen etenemisestä viittaavat valitettavasti siihen, että vanhojen virheiden toistaminen on lähellä.

”Edellisten tavoitteiden kohdalla yksi epäonnistumisen syistä oli se, että tavoitteiden kanssa samaan aikaan ei sovittu rahasta. Valitettavasti olemme täälläkin edelleen jumissa rahoituksen kanssa”, kertoo Anne Tarvainen kertoo.

Maat ovat edelleen suhteellisen samaa mieltä siitä, että luontokato tulee pysäyttää ja luonto saada elpymisen tielle. Kuitenkin niillä asioilla, joista nyt on jonkinasteinen yhteisymmärrys, tuota ylätavoitetta ei saavuteta. Esimerkiksi ekologisen jalanjäljen pienentäminen uhkaa jäädä tavoitteista.

”Seuraavat 48 tuntia ovat ratkaisevat. Historia ei saa toistaa itseään”, Tarvainen toteaa.

Perjantai 16.12.

Perjantaina kokouksessa kuultiin ministeri Maria Ohisalon puheenvuoro. Ministerin puhe korkean tason osuudessa osoitti Suomen olevan kunnianhimoisten tavoitteiden puolella: Ohisalo kertoi Suomen tukevan niin 30 prosentin suojelutavoitetta, tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen puolittamista kuin alkuperäiskansojen oikeuksien ja nuorten huomioimista uusissa tavoitteissa. Lisäksi ministeri ilmoitti Suomen lisäävän kehittyville maille suunnattua biodiversiteettirahoitusta 25 prosentilla ensi vuonna. Hän nosti esiin myös ilmastokriisin ja luontokadon yhteyden.

”Ministeri Ohisalon puheenvuoro oli erittäin ilahduttava. On hienoa, että Suomi seisoo kunnianhimoisten tavoitteiden puolella ja haluaa myös tukea luonnonsuojelua kansainvälisesti yhä enemmän”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.

Ohisalo oli mukana myös WWF:n, YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja eri valtioiden sivutapahtumassa, jossa keskityttiin kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseen. Tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja ekologisen jalanjäljen pienentämisestä myös monilta muilta korkean tason neuvottelijoilta, esimerkiksi Belgian ympäristöministeriltä ja Japanin maa- ja metsätalousministeriltä.

Varsinaiset neuvottelut luontokadon pysäyttämisestä jatkuvat viikonloppuna ministerien johdolla. Ohisalo on mukana vetämässä rahoitukseen liittyviä keskusteluja. Viikonloppuun kohdistuu paljon odotuksia, sillä neuvottelujen on määrä loppua maanantaina. Ministereillä ja neuvottelijoilla on edessään vielä iso urakka.

”Liian moni asia tavoiteluonnoksessa on vielä hakasulkeissa, mikä tarkoittaa sitä, että maat ovat sopimustekstistä eri mieltä. Nyt maiden pitää näyttää, että ne haluavat olla historian oikealla puolella pysäyttämässä luontokadon. Heikoilla tavoitteilla ei siihen pystytä”, Tarvainen sanoo.

Torstai 15.12.

Tänään neuvotteluissa on alkanut korkean tason osuus, johon saapuu ministereitä ympäri maailmaa. Ministerien tuloa on odotettu kuumeisesti, sillä neuvottelut ovat polkeneet paikallaan.

”Ei tätä asiaa muuten voi ilmaista kuin että olemme jumissa”, kansainvälisen WWF:n pääsihteeri Marco Lambertini totesi päivän aloittaneessa tiedotustilaisuudessa.

Yksi avainkysymyksistä on uusien tavoitteiden toimeenpano. Ilman vahvaa toimeenpanomekanismia koko uusi tavoitekehys uhkaa jäädä hampaattomaksi.

”Tarvitsemme koko paketin, mutta ilman toimeenpanoa ja seurantaa luontokatoa ei saada pysäytettyä. Kunnianhimon tasoa pitää nostaa nykyisistä luonnoksista”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen paikan päältä. Tarvainen on seurannut erityisesti rahoitukseen ja ekologiseen jalanjälkeen liittyviä neuvotteluja.

Jalanjälki onkin esillä perjantaina WWF:n ja eri valtioiden sivutapahtumassa, johon osallistuu myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Tapahtumaa on mahdollista seurata myös Suomesta livestriiminä  alkaen kello 20.15 Suomen aikaa.

Keskiviikko 14.12.

Kokouksessa on keskusteltu jo useaan otteeseen myös rahoituksesta. Miten toimet luontokadon pysäyttämiseksi rahoitetaan? Kysymys on kriittinen etenkin kehittyvissä maissa, joissa luontoa on tuhottu valtavasti rikkaiden maiden tarpeiden tieltä. Silti tukea kehittyville maille ei tunnu heruvan. Tämän näkökulman nosti esiin myös kansainvälisen WWF:n vanhempi asiantuntija, kenialainen Innocent Maloba.

”On huolestuttavaa, miten rikkaat maat eivät ole valmiita kasvattamaan kansainvälistä rahoitusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Juuri tällaisilla mailla, joissa kulutetaan suhteessa paljon ja joilla on sitä kautta suurin rooli luontokadon aiheuttajina, on vastuu tukea kehittyviä maita luonnon turvaamisessa. Me kaikki olemme riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta”, Maloba totesi WWF:n tiedotustilaisuudessa.

Rahoitusväännön odotetaan jatkuvan taas keskiviikkona yömyöhään. Ratkaisun avaimia toivotaan torstaina kokoukseen saapuvilta eri maiden ministereiltä. Myös Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo saapuu kokoukseen torstaina.

Maanantai 12.12. 

Tänään maanantaina Montrealissa alkoi kokouksen ratkaiseva, viimeinen viikko. WWF:n asiantuntijoiden mukaan ensimmäinen kokousviikko kului valitettavasti yksityiskohtien perkaamiseen. Pöydällä on kuitenkin edelleen sopimusluonnos, joka sitouttaisi maat suojelemaan 30 prosenttia maa-, sisävesi- ja merialueista, turvaisi alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksia sekä mahdollistaisi sopimisen luontotoimien rahoituksesta.

Ministerit ympäri maailmaa saapuvat torstaina neuvotteluihin, joten alkuviikko on erittäin kriittinen. Ministereille tulisi tarjota mahdollisimman selkeä luonnos, mistä he voivat neuvotella. Selkeys ei saa kuitenkaan tarkoittaa muotoilujen vesittämistä. Tällä hetkellä luonnos tulvii vielä hakasulkeita, eli vaihtoehtoisia muotoiluja.

”Olemme erittäin huolissamme kahdesta asiasta. Maiden tulisi sopia vahvasta toimeenpanon mekanismista, jotta sopimusta todella noudatetaan ja seurataan. Lisäksi neuvotteluissa on toistaiseksi vältelty keskustelua ekologisesta jalanjäljestä. Jotta voimme pysäyttää luontokadon, tuotannon ja kulutuksen jalanjälki on välttämätöntä puolittaa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.

Joukko kansainvälisiä tutkijoita sen sijaan muistutti viikonloppuna siitä, miten olennaista on saada luonto elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä – pelkkä luontokadon pysäyttäminen ei riitä. Heidän kannanottonsa mukaan elpymisen käynnistäminen on täysin mahdollista.

Tänään kokouksessa alkaa myös Business Forum, johon kokoontuu yritysten edustajia ympäri maailmaa. Kokoukseen osallistuukin harvinaisen suuri joukko yksityissektorin edustajia, mikä osoittaa kiinnostuksen luontokadon torjuntaan. Yritysten tulisikin osoittaa, että ne tukevat kunnianhimoisia tavoitteita, mukaan lukien 30 prosentin suojelutavoitetta ja jalanjäljen puolittamista.

“On todella hienoa, että kokoukseen osallistuu laajasti yritysten, järjestöjen ja median edustajia. Toivottavasti tämä osoittaa poliittisille päättäjille halun ja tarpeen puuttua luontokatoon”, Tarvainen sanoo.

Perjantai 9.12.

Neuvottelut ovat alkaneet pääosin virkahenkilöiden, järjestöjen, nuorten ja alkuperäiskansojen edustajien kesken. Ensi viikolla luvassa on korkean tason osuus, jolloin kokoukseen saapuu ministereitä ympäri maailmaa. Neuvotteluissa on sen alkupäivinä käsitelty esimerkiksi ylätavoitteen sanoittamista, meriluonnon monimuotoisuutta ja resurssien kohdentamista. Vaikka neuvottelut ovat venyneet yöhön, monet järjestöt, alkuperäiskansat ja nuorten edustajat ovat huolissaan etenemisen hitaudesta.

Rahoitus on yksi neuvottelujen hankalimmista kysymyksistä ja muutamia rahoituslupauksia on jo kuultu. Kanada ja Ruotsi ovat luvanneet kohdentaa enemmän rahoitusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tuoreen analyysimme mukaan Ruotsi onkin kunnostautunut Suomea paremmin myös aiemmin esimerkiksi kehitysyhteistyörahoituksen suuntaamisessa biodiversiteetin suojeluun.

Kokouspaikalla järjestetään itse neuvottelujen lisäksi sivutapahtumia, mielenilmauksia ja teemapäiviä. Torstaina vietettiin nuorten päivää, ja esimerkiksi Suomen valtuuskunnan nuorten edustajat saivat ääntään kuuluviin eri tapahtumissa.

“Nuoret tarvitsevat teiltä, nykypäivän aikuisilta, rahavirtojen ohjaamista muutokseen. Lopetetaan maan tuhoaminen ja metsien polttaminen. Aloitetaan toistemme tukeminen”, totesi Suomen valtuuskunnan nuorisoedustaja Emma Sairanen.

Keskiviikko 7.12.

Neuvottelut alkavat tänään iltapäivällä Suomen aikaa. Virallisia avajaisia vietettiin jo eilen, Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Avajaisissa kuultiin puheet muun muassa Kanadan pääministeri Justin Trudeaulta ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterresilta. Trudeaun puhe keskeytyi alkuperäiskansan mielenilmaukseen, jossa kiinnitettiin huomiota alkuperäiskansojen mailla tapahtuvaan luonnon riistoon.

Neuvottelut alkavat asetelmista, joista on vielä pitkä matka kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Neuvotteluja edeltäneissä 3-päiväisissä teknisissä neuvotteluissa ei saatu juuri edistystä sopimustekstiin.

”Jurnutimme paikallaan, sillä neuvottelijat vain toistelivat omia kantojaan”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen paikan päältä.

Toivoa neuvotteluihin luo EU:n tuore päätös hyväksyä niin sanottu metsäkatolaki, joka estää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyn EU-markkinoille.

”Päättäjien tulee tarttua tähän momentumiin Kanadassa ja edistää myös COP15-kokouksessa kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen puuttumista”, Tarvainen sanoo.