Historiallisia uutisia: Itämerennorppa synnytti kuutin ihmisen rakentamaan keinopesään 

Saaristomereltä kantautuu historiallisia norppauutisia: itämerennorppa on tiettävästi ensimmäistä kertaa synnyttänyt kuutin ihmisen varta vasten rakentamaan keinopesään. Kermanvalkoisen kuutin syntymä paljastui viime viikolla, kun Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat tarkastivat pesän ja pääsivät purkamaan pesäkatokseen asentamansa riistakameran kuvat. 

“Tallenteella näkyi ensihavainto kuutista 20. helmikuuta, ja viimeisen kerran se tallentui kameran kuviin 26. maaliskuuta. Siinä välissä saimme myös useilta päiviltä kuvaa kuutin imetyksestä, ja tarkastuskäynnillä paikan päältä saimme vielä todisteita kuutinkarvasta pesäkatoksessa”, kertoo asiantuntija Jussi Laaksonlaita Turun ammattikorkeakoulusta.

Kuutin syntyminen keinopesään on suojelullinen läpimurto, jonka onnistuminen näin nopeasti oli asiantuntijoillekin positiivinen yllätys.

“Olimme aiemmin sopineet, että jos tämä onnistuu, sitä juhlistetaan shampanjalla. Näin me teimme, fiilis oli aika korkealla”, hän iloitsee.

(uutinen jatkuu kuvien jälkeen) 

Esimerkkiä Saimaalta

Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat kehittäneet ratkaisuja itämerennorpan pesintäongelmiin lämpenevässä ilmastossa osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, jossa osa toimenpiteistä kohdistuu myös itämerennorpan tutkimus- ja suojelutyöhön. Ideana on ollut pilotoida erilaisia pesärakenteita Saaristomerellä samaan tyyliin kuin Saimaan keinopesäkokeiluissa. Saaristomerellä olot ovat tuulien, aallokon ja vedenkorkeuden luontaisten vaihteluiden takia paljon Saimaata rajummat, joten samanlaisia kelluvia, lauttamaisia keinopesiä ei siellä voi käyttää. 

“Ensimmäisen vaiheen tavoitteemme on ollut nähdä, löytävätkö ja hyväksyvätkö itämerennorpat nämä maalle asennetut, katosmaiset pesärakenteet. Myöhemmässä vaiheessa niitä on tarkoitus kehittää vielä siten, että ne suojaisivat pesiviä norppia vieläkin paremmin säältä ja pedoilta”, kertoo Laaksonlaita. 

Norppaemon kelpuuttama, luodolle asennettu pesä oli muovinen, laatikkomainen rakenne, joka oli kooltaan noin metri kertaa puolitoista metriä. Erilaisia keinopesiä on ollut asennettuna Saaristomerelle yhteensä 13 kappaletta.

“Kävimme eilen ja toissa päivänä vielä tarkastamassa loput pesät, mutta näistä ei löytynyt pesinnän merkkejä”, Laaksonlaita sanoo.

(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)

“Naalin pesintään verrattava onnistuminen”

WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen pitää itämerennorpan kuutin syntymää keinopesään naalin viimekesäiseen pesintään verrattavana luonnonsuojelun saavutuksena. 

“Idea pesäkatoksien kokeilemisesta itämerennorpalle on esitetty jo reilut kymmenen vuotta sitten WWF:n merihyljetyöryhmässä. On äärimmäisen hienoa, että asiassa on edistytty siihen pisteeseen, että pesäkokeiluja on nyt ammattikorkeakoulun toimesta tehty – ja etenkin, että se näyttää tuottavan kaikkein toivotuinta tulosta”, Tolvanen iloitsee.  

Hänen mukaansa onnistuminen tarkoittaa, että nyt on olemassa käytännön toimenpide, jolla voidaan jatkossa yrittää turvata itämerennorppien pesintää ilmastonmuutoksen kasvavasta uhasta huolimatta. 

Saaristomerellä syntyy itämerennorpan kuutteja arviolta korkeintaan muutamia kymmeniä vuodessa. Ilmastonmuutos uhkaa norpan pesintää, sillä kaikkein mieluiten norppa synnyttäisi poikasensa jään ja lumen muodostamaan luolaan. Saaristomerellä on jo nyt usein niin leutoja talvia, ettei norpan pesintään sopivia jäitä ole lainkaan.

“Jäättömänä talvena norppaemo synnyttää poikasensa sinne, minne pystyy, mutta ilman lumipesän suojaa kuutit ovat haavoittavammassa asemassa ja alttiina niin säälle kuin petojen hyökkäyksillekin”, Tolvanen kertoo. 

(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)

Itämerennorppa on määritelty Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Suurin osa itämerennorpista elää Perämerellä, jossa jääolosuhteet ovat vielä toistaiseksi olleet useimpina talvina verrattain hyvät. 

Sen sijaan Suomen itämerennorpan eteläisillä lisääntymisalueilla Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella kannat ovat hyvin pieniä ja vaarassa kadota. Saaristomerellä norppia elää arviolta 200–300 ja itäisellä Suomenlahdella – pääosin Venäjän puolella – vielä vähemmän. Vertailun vuoksi: saimaannorppia on yli 400, ja se luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. 

Saaristomeren itämerennorppakannan auttaminen on tärkeää, jottei kannan luontainen levinneisyysalue supistuisi. Vielä ei myöskään tiedetä, eroavatko Saaristomerellä elävät norpat geneettisesti Perämeren alueen norpista. Jos näin on, Saaristomeren norppien myötä häviäisi ainutlaatuista luonnon monimuotoisuutta. 

”Saaristomeren norpan menettäminen olisi yksi esimerkki luontokadosta, joka tapahtuu silmiemme edessä vähin äänin. Ekosysteemit yksinkertaistuvat pala palalta, kun paikallisia populaatioita katoaa”, Tolvanen sanoo. 

Tutustu itämerennorppaan WWF:n Luontolivessä 

Iloisia uutisia itämerennorpasta voi juhlistaa esimerkiksi katsomalla WWF:n Luontoliveä, johon avautui maanantaina itämerennorppia kuvaava livekamera. Kamera kuvaa Saaristomerellä sijaitsevaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat jopa kymmenien hylkeiden voimin keväiseen karvanvaihtoonsa. 

Tutkijatkin hyötyvät kamerasta, sillä se auttaa heitä itämerennorppien yksilöllisessä tunnistamisessa. 

“Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi. Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto, joka auttaa esimerkiksi kannan koon arvioimisessa”, Tolvanen kertoo. 

Saaristomeren norppalive on katsottavissa osoitteessa wwf.fi/luontolive/itamerennorppa.