YK:n muoviroskaneuvottelut alkoivat Pariisissa – WWF vaatii kansainväliseen muoviroskasopimukseen sitovia sääntöjä

Nyt käytävissä neuvotteluissa valtioilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta tulee. Jotta sopimus todella auttaa muoviroskaongelman ratkaisemisessa, siihen tulee saada laillisesti sitovia sääntöjä, kuten kaikkein haitallisimpien ja tarpeettomien muovituotteiden kieltäminen kokonaan.  

Viime marraskuussa alkanut prosessi kansainvälisen muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi etenee tällä viikolla, kun YK:n jäsenmaiden hallitukset yhdessä muiden toimijoiden kanssa kokoustavat Pariisissa 28.5.–2.6. Kansainvälisellä muoviroskasopimuksella pyritään ratkaisemaan paisuvaa globaalia muoviroskaongelmaa. Nykytoimilla muoviroskan määrän merissä ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. 

Luvassa voi olla edellisiä neuvotteluita tiukempaa vääntöä, sillä nyt neuvotellaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen sisällöstä, eikä kunnianhimoinen sopimus ole kaikkien mieleen. Sopimuksen luonnos on tarkoitus julkaista loppuvuodesta, ennen seuraavia neuvotteluita. 

WWF vetoaa hallituksiin, jotta aikaan saataisiin sopimus, joka sitoo osapuolia laillisesti. Nykytilanne, jossa maailman meriin päätyy edelleen arviolta 4,8–12,7 miljoonaa tonnia muovia vuodessa osoittaa, että vapaaehtoiset toimet eivät riitä muoviroskaongelman ratkaisemiseksi.  

”Kaikkein haitallisimmat ja tarpeettomimmat muovituotteet, kuten tietyt kertakäyttömuovituotteet, tulisi sopimuksessa kieltää kokonaan”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen. 

(Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.)

Hylkeenpoikasten kaulojen ympärille on kiertynyt muoviroskaa merestä

Muoviroska vaikuttaa negatiivisesti lähes kaikkiin merieläimiin. Ne voivat esimerkiksi takertua muoviin vaarallisesti tai niellä sitä. Mereen hylätyt kalastusvälineet, kuten kuvan hylkeenpoikasen kaulan ympärille kiertynyt verkko, ovat erityisen vaarallisia eläimille.

WWF:n teettämissä uusissa raporteissa muovit on jaettu saastuttamisriskin mukaan kategorioihin, mikä helpottaa sääntelyn luomista niille. Raportit osoittavat, että ympäristöä pahimmin saastuttavat muovituotteet ovat usein myös ihmisille melko tarpeettomia. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kertakäyttöastiat ja -aterimet sekä kosmetiikan mikromuovi. 

Raporteissa esitetään myös toimenpiteitä muovituotteiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai turvalliseksi käsittelemiseksi ja kierrättämiseksi. 

”Kansainvälisen sääntelyn luominen muoville on mahdollista. Toivomme, että raporteissa esitellyt toimenpiteet sisällytetään YK:n muoviroskasopimuksen tekstiin”, Kokkonen sanoo. 

Parhaillaan Pariisissa käytävät neuvottelut ovat toiset kaikkiaan viisistä neuvotteluista. Kansainvälinen muoviroskasopimus on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2024. 

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa