Kuusi luonnonsuojelun kohokohtaa tiikerin vuodelta

Erittäin uhanalaisen tiikerin suojelussa otettiin merkittäviä edistysaskeleita kuluneena tiikerin vuonna. Työ kissapedon tulevaisuuden turvaamiseksi jatkuu toiveikkaissa tunnelmissa.

Kuukalenterissa tiikerin vuosi vaihtui tammikuun lopussa jäniksen vuodeksi. Tiikerin vuotta vietettiin Aasiassa monella alueella, missä elää villejä tiikereitä. Vuosi olikin otollinen ajankohta nostaa esiin erittäin uhanalaisen kissapedon suojelua. Listasimme vuoden kohokohdat luonnonvaraisten tiikereiden näkökulmasta.

1. Tiikereiden määrä jatkaa kasvuaan

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN julkisti tiikerin vuonna uuden arvionsa maailman villien tiikereiden kannan koosta. Arvion mukaan määrä on nykyään 3726–5578 yksilöä, eli keskimäärin 4500. Vuonna 2010 tiikereitä arvioitiin elävän villinä 3200. Määrän kuitenkin odotetaan tarkentuvan, sillä esimerkiksi Intia ei ole julkistanut uutta kanta-arviota maan tiikerien määrästä. Intiassa elää suurin osa maailman luonnonvaraisista tiikereistä. Myös WWF Suomen pitkäaikainen kumppanimaa Bhutan julkistanee lähitulevaisuudessa uuden kanta-arvion. Uusia arvioita odotettiin maista jo loppuvuodesta 2022 – kenties tänä vuonna luonnonsuojelijoiden odotus palkitaan ja tiedetään tarkemmin, mistä asetelmista suojelua jatketaan.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tiikerien määrä on kasvanut viime vuosina esimerkiksi Nepalissa. Nämä tiikerit juoksevat Bardian kansallispuistossa.

2. Nepal lähes kolminkertaisti tiikereiden määrän

Heinäkuussa Nepal kertoi kasvattaneensa villien tiikereiden määrää merkittävästi viimeisten 12 vuoden aikana. Kun vielä vuonna 2010 maassa arvioitiin elävän 121 tiikereitä, ahkeralla suojelulla määrä saatiin nousemaan jopa 355 yksilöön. Ponnistus oli tulosta Nepalin ja muiden tiikerivaltioiden sitoumuksesta kaksinkertaistaa tiikerien määrä. Tavoite ylittyi kirkkaasti, sillä villejä tiikereitä elää maassa nyt lähes kolminkertaisesti enemmän.

Onnistumisen taustalla olivat tiikerin elinympäristöjen ja niitä yhdistävien metsäkäytävien suojelu sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa muun muassa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi. WWF on jo pitkään ollut suojelussa mukana, ja tukea tiikereiden hyväksi on tullut myös Suomesta.

Lue lisää: Luonnonsuojelun uroteko Nepalissa: villien tiikerien määrä kaksinkertaistettu

3. Tiikeriemo pentuineen tallentui riistakameran kuviin Malesiassa

Syvällä Malesian viidakossa vaeltaa enää vain arviolta 150 villiä tiikeriä. Laji onkin alueellisen sukupuuton partaalla. Siksi ilo olikin ylimmillään, kun tiikerinsuojelijat huomasivat riistakameran kuvista tiikeriemon ja neljä pentua.

Havainto luo toivoa valoisammasta tulevaisuudesta. Vuoden 2023 alussa perustettiin uusi suojelua edistävä työryhmä, jota johtaa maan pääministeri. Hallitus antoi myös lisää rahoitusta metsävartijoille ja tiikerinsuojelualueille.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tiikerit synnyttävät keskimäärin kahdesta neljään pentua joka toinen vuosi. Malesiasta saaduissa riistakamerakuvissa kolme pentua seisoo emon edessä, neljäs emon vierellä.

4. Uusia keinoja tiikerin ja ihmisen rinnakkaiseloon

Samaan aikaan, kun tiikerien määrä esimerkiksi Nepalissa on nousussa, kasvaa myös riski ihmisten ja kissapetojen kohtaamisiin. Jopa 46 miljoonaa ihmistä jakaa elinympäristönsä tiikereiden kanssa. Uusia keinoja onnistuneeseen rinnakkaiseloon kehitetään jatkuvasti. Ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien ehkäisy onkin korkealla WWF:n työlistalla.

WWF on edistänyt rinnakkaiseloa muun muassa Intiassa. Pilibhitin tiikerien suojelualueella elävä intialainen Atul Singh kertoo videolla, miten hänen kotiseuduillaan näkyy tiikerien läsnäolo.

(Juttu jatkuu videon jälkeen)

Lue lisää rinnakkaiselosta: Tiikerinsuojelija Smriti Dahal yllättyi uransa alussa: ”Ymmärsin, että luonnonsuojelussa on kyse myös ihmisistä”

5. Uudella tiedolla laitonta tiikerikauppaa vastaan

WWF on jo pitkään toiminut yhdessä TRAFFIC-järjestön kanssa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi ympäri maailmaa. Tiikerin vuonna järjestöt julkistivat yhdessä katsauksen Aasian ansalankakriisistä. Metallista valmistetut ansalangat uhkaavat luonnonvaraisia tiikereitä sekä muita uhanalaisia eläimiä. Vuosina 2012–2021 seitsemässä Aasian maassa ansoihin oli jäänyt loukkuun jopa 387 isoa kissaa tiikereistä leopardeihin ja lumileopardeihin. Kissapedot eivät usein ole ensisijainen kohde metsästäjille ja salametsästäjille, vaan ne jäävät ansojen sivusaaliiksi.

TRAFFIC julkaisi tiikerin vuonna myös raportin tiikereillä ja niiden osilla käytävästä laittomasta kaupasta. Raportin mukaan viranomaiset ympäri maailmaa ovat takavarikoineet vuosina 2000–2022 niin paljon tiikereitä ja niiden osia, että yli 3 300 tiikerin arvioidaan joutuneen osaksi laitonta villieläinkauppaa. Vuosittain tämä tarkoittaa keskimäärin 150 tiikeriä. Useimmin takavarikoitiin tiikerinnahkoja. Lisäksi viranomaisten haaviin jäi luita ja jopa kokonaisia tiikereitä sekä elävänä että kuolleena.

WWF vaikuttaa jatkossakin Aasian maiden hallituksiin, jotta ne kiristäisivät niin ansalankoihin kuin laittomaan kauppaan liittyviä lakeja. Kampanjoimme myös tiikerituotteiden kysynnän pienentämiseksi ja ehkäisemme salametsästystä ruohonjuuritasolla. Esimerkiksi Nepalissa tuemme, koulutamme ja varustamme kummien tuella ja ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla paikallisten vapaaehtoisia salametsästyksen vastaisia kyläpartioita.

Lue lisää: Tiikereillä ja niiden osilla käydään edelleen laitonta kauppaa – yli 3 300 tiikerin osia takavarikoitu reilussa 20 vuodessa 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Rikostutkijat tutkivat takavarikoitua tiikerinnahkaa.

6. Thaimaa vahvistaa tiikerin saaliseläinten kantoja

Sambar-hirvi on yksi tiikerin saaliseläimistä Thaimaassa. Monella alueella sambarin kannat ovat kuitenkin kutistuneet paljon, eikä saalista riitä tarpeeksi.

Tiikerin vuonna Thaimaan hallitus tarttui toimeen yhdessä WWF:n ja muiden kumppanien kanssa ja vapautti yli 40 sambaria Mae Wongin kansallispuistoon. Alue on yksi paikoista, joissa WWF ennallistaa ruohomaita ja asettelee nuolukiviä, jotta hirvipopulaatioilla olisi paremmat mahdollisuudet selviytyä. Kun saaliseläinten kannat voivat hyvin, myös tiikerillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä.

Lue lisää: 12 tapaa, joilla suojelimme tiikereitä viimeisten 12 vuoden aikana

Haluatko auttaa?

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.