Luonnonsuojelun uroteko Nepalissa: villien tiikerien määrä kaksinkertaistettu

Nepalissa elää tällä hetkellä 355 luonnonvaraista tiikeriä. Maa ylitti kirkkaasti tavoitteen kaksinkertaistaa tiikerien määrä verrattuna vuoteen 2010. Tiikeri on edelleen erittäin uhanalainen laji.

Tänään perjantaina vietettävän kansainvälisen tiikeripäivän kunniaksi Nepal julkisti kansallisen tiikerilaskentansa tulokset. Laskennan mukaan tiikerien määrä on kasvanut maan sisällä hurjasti vuodesta 2010, jolloin maa sitoutui kansainväliseen tavoitteeseen kaksinkertaistaa tiikerien määrä. Tuolloin Nepalissa eli arvioiden mukaan 121 villiä tiikeriä.

Onnistumisen taustalla ovat tiikerin elinympäristöjen ja niitä yhdistävien metsäkäytävien suojelu sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa muun muassa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi.

Tiikerilaskenta suoritettiin lähes 19 000 neliökilometrin kokoisella alueella ja se vaati yli 16 000 työpäivää kentällä. WWF Nepal oli yksi tiikerilaskennan kumppaneista ja osallistui laskennan suunnitteluun sekä sen datan analysointiin. WWF Nepal on jo pitkään ponnistellut erittäin uhanalaisen tiikerin tilanteen kohentamiseksi.

”Tämän luonnonsuojelun voiton pohjana on poliittinen tahto ja yhteistyö. Tiikeriä on suojeltu Nepalin hallituksen johdolla yhdessä paikallisten yhteisöjen, nuorten, viranomaisten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa”, kertoo WWF Nepalin maajohtaja Ghana S. Gurung.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tiikeri Bardian kansallispuistossa Nepalissa.

Tukea suojeluun myös Suomesta

Nepal näyttää esimerkkiä muulle maailmalle siitä, miten uhanalaisen lajin ahdinkoa lievennetään.

”Luonnonsuojelu on maratonlaji. Nepalin saavutus osoittaa, miten tärkeää pitkäjänteinen ja johdonmukainen työ on. Meillä Suomessa on kunnia olla osa tätä menestystarinaa, sillä olemme tukeneet WWF Nepalin toimintaa jo parinkymmenen vuoden ajan ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

WWF on työskennellyt Nepalissa tiiviisti paikallisyhteisöjen kanssa, sillä alueella ihmiset ja tiikerit ovat riippuvaisia samoista luonnonvaroista: metsistä. Nepalissa on esimerkiksi kehitetty vaihtoehtoisia energianlähteitä puulle, jotta metsiä ei tarvitsisi hakata. Metsien suojelusta hyvä esimerkki on, miten paikalliset ovat ennallistaneet tiikereille tärkeässä Khatan käytävässä yli 3600 hehtaaria metsää.

”Tiikereiden suojelemiseksi tarvitaan vielä paljon töitä, mutta nämä uutiset muistuttavat, kuinka sinnikäs yhteistyömme tuottaa tulosta. Saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme”, Luukkonen toteaa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tiikeri kävelee kameraa kohti.

Tiikerien liikkeitä seurataan myös itselaukaisevilla kameroilla. Tämä yksilö tallentui kuviin juuri itselaukaisimella.

Yhteinen kampanja tiikerien tuplaamisesta huipentuu

Nepalin onnistuminen tiikerien määrän tuplaamisessa on osa suurempaa kampanjaa tiikerien pelastamiseksi sukupuutolta. Vuonna 2010 luonnossa eli vapaana vain 3200 tiikeriä. Määrä oli vain murto-osa entisestä, sillä 1900-luvun alussa luonnonvaraisia tiikereitä arvioidaan eläneen maailmassa noin 100 000. Lohduton tilanne sai valtiot, joiden alueella tiikereitä elää, toimimaan. Vuonna 2010 ne asettivat tavoitteekseen tiikerien määrän tuplaamisen vuoteen 2022 mennessä.

Nepal on ensimmäinen valtio, joka julkisti päivitetyt tiedot tiikerikannan koosta. Myöhemmin tänä vuonna lukuja odotetaan myös muista maista, minkä lisäksi päätetään jälleen uusista tavoitteista tiikerin suojelulle.

”Uudet tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä myönteinen kehitys on vielä haurasta. Meidän on pidettävä tiukasti kiinni tehokkaista suojelutoimista, joilla tiikerikanta on saatu 2010-luvulla hienoiseen nousuun”, Luukkonen sanoo.

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.

Lahjoita alk. 9 €/kk

Auta Kissaeläin-kummina

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.