WWF ja Länsi-Uudenmaan maanomistajat etsivät ratkaisuja tulvaongelmiin ja rehevöitymiseen – Inkooseen toteutetaan laaja vesienhallintakokonaisuus
WWF ja Länsi-Uudenmaan maanomistajat etsivät yhdessä ratkaisuja parempaan vesienhallintaan luonnonmukaisin keinoin. Vesienhallinnan ratkaisuilla pyritään vähentämään yleistyneitä tulvaongelmia ja rehevöitymistä, sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. WWF on toteuttanut vesiensuojelutyötä Länsi-Uudellamaalla jo viiden vuoden ajan, ja merkittävä työ jatkuu myös lähivuosina.
Erilaisilla vesienhallinnan ratkaisuilla, kuten tulvatasanteiden, kaksitasouomien ja kosteikkojen rakentamisella sekä soiden ennallistamisella voidaan hillitä vesistöjen ja meren rehevöitymistä. Luonnonmukaiset vesienhallintaratkaisut lisäävät alueen vedenpidätyskykyä, ja mutkittelevien ojien ja uomien rakentaminen hidastaa veden liikkumista, jolloin virtaamahuiput tasaantuvat ja tulviminen vähenee .
WWF:n suojeluasiantuntija Meri Ensiön mukaan tehokkainta vesiensuojelu on silloin, kun voidaan suunnitella ja toteuttaa suurempia kokonaisuuksia yhteistyössä useiden maanomistajien kanssa.
Ensiö nostaa hyväksi esimerkiksi laajasta, maanomistajien kanssa yhteistyössä suunnitellusta ja toteutetusta kokonaisuudesta, Inkoossa toteutetun Långbroån alueen vesienhallintakokonaisuuden.
Långbroå on peltoalueiden läpi virtaava avouoma, jonka vesi laskee Inkoonjokeen ja myöhemmin Suomenlahteen. Långbroånin valuma-alue on kaikkiaan 287 hehtaaria, josta noin kaksi kolmasosaa on metsää ja loput pääosin peltoa.
“Usein kuulee puhuttavan maatalouden ja metsätalouden vesistökuormituksesta eri yhteyksissä ja erillisinä kokonaisuuksina. Todellisuudessa kuitenkin sekä metsistä että pelloilta valuvat ravinteet aiheuttavat yhtä lailla rehevöitymistä ja päätyvät lopulta samaan loppusijoituspaikkaan, eli Itämereen.”
”Längbroanin kokonaisuuden suunnittelu lähti liikkeelle uoman alaosien vaikeasta tulvatilanteesta. Vesienhallintatoimenpiteillä halutaan parantaa valumavesien laatua sekä vähentää tulvimisongelmia”, Ensiö kertoo.
Tulvaongelmien taltuttamiseksi Långbroånin uoman alaosaan kaivetaan tulvatasanne, sekä rakennetaan kuusi pohjakynnystä, joiden tarkoituksena on tasata veden virtausnopeutta ja luoda maisemaan monimuotoisuutta. Metsän ja pellon rajaan rakennetaan lisäksi kaksiosainen kosteikko, jonka avulla valumavesistä pidätetään kiintoainesta ja ravinteita.
”Eri rakenteet täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä upean kokonaisuuden maisemaan. Osa työstä on jo tehty, mutta urakka viimeistellään alkusyksystä peltotöiden jälkeen”, Ensiö lisää.
Långbroån kohteen toimenpiteet ovat erinomaisia esimerkkejä luonnonmukaisesta vesienhallinnasta. Luonnonmukaisilla ratkaisuilla alueilla voidaan edistää vesistöjen hyvää ekologista tilaa, parantaa veden laatua ja tukea monimuotoisuutta. Sen lisäksi vesienhallintaratkaisuilla voidaan myös ylläpitää tarvittavaa peruskuivatusta eli varmistaa ettei vesi seiso pellolla ja heikennä viljelyedellytyksiä.
”Aikoinaan on raivattu paljon luontaisia vettä pidättäviä kohteita, kuten soita ja lampia, pois peltojen tieltä. Luonnonmukaisilla ratkaisuilla voidaan paikata näitä kadonneita ympäristöjä ja tasoittaa virtaamia.”
Ympäristötyö etenee vauhdilla – kesän kohteina myös Norrbybäcken ja Myllykylä
Langbroånin kokonaisuus on WWF:n tämän kesän isoin ponnistus, mutta sen lisäksi kesän aikana on rakennettu ja rakennetaan muitakin vesiensuojelukohteita Siuntionjoen valuma-alueelle.
Norrbybäcken on Siuntionjoen Kirkkojoen haarassa sijaitseva sivu-uoma, jonka valuma-alue on noin 670 hehtaaria. WWF rakensi uoman varrelle vuonna 2021 kaksi pientä vesienhallintaa edistävää kohdetta, ja nyt työ saa jatkoa. Norrbybäckenin alaosaan rakennetaan noin 600 metriä pitkä kaksitasouoma.
Siuntion Myllykylässä puolestaan rakennetaan kahdesta altaasta koostuva pieni kosteikko paikkaan, jossa sulamisvedet ja kovat sateet ovat aiheuttaneet huomattavaa eroosiota uomassa. Pahimmillaan vesi valuu alaspäin suoraan pellon läpi, keräten mukaansa ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikolla ja kiveämisellä halutaan ensisijaisesti vakiinnuttaa uoma ja estää eroosio tulevaisuudessa, sekä pidättää vesiä kosteikossa, jotta vältytään pellon tulvimiselta.
Lisätiedot ja kuvapyynnöt:
Meri Ensiö, suojeluasiantuntija, WWF Suomi
050 3021568, meri.ensio@wwf.fi
Metsälähde-hankkeen ja VALUTA2-hankkeen rahoittaa WWF Suomi ja ympäristöministeriö osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien, sekä muiden sidosryhmien kanssa. Kiviaineksen vesienhallintakohteiden toteuttamiseen lahjoitti Rudus Oy.