Maailman ylikulutuspäivä on keskiviikkona 2.8.
Luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttää ilmastokriisiä ja luontokatoa, ja voi johtaa myös konflikteihin. Maapallon ihmiset ovat kuluttaneet seitsemässä kuukaudessa ne luonnonvarat, joiden tulisi riittää koko vuodeksi.
Maailman ylikulutuspäivä merkitsee ajankohtaa, jolloin ihmisten kulutus ylittää laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja.
”Nykyisellä tasolla ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 1,7 maapalloa. Suurimman osan maapallon luonnonvaroista kuluttavat korkeamman tulotason maissa elävät ihmiset, kuten me suomalaiset”, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula.
Ylikulutus on yksi keskeisimmistä syistä ilmastokriisin ja luontokadon taustalla. Niiden kautta se lisää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, jotka vaarantavat globaalia ruokaturvaa.
”Ylikulutusta jatkamalla teemme tietoisen valinnan heikentää edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille Suomessa ja koko maailmassa”, Nikula toteaa.
Suomella suuri vastuu
Suomen osuus globaalista ylikulutuksesta on huomattavasti maailmanlaajuista keskiarvoa suurempi. Suomalaisten asukasta kohden laskettu kulutus ylittää maapallon rajat noin nelinkertaisesti. Kulutuksemme kiihdyttää ilmastonmuutosta ja aiheuttaa luontokatoa paitsi Suomessa myös ympäri maailman, ja siksi Suomella on vastuu paitsi globaalin ylikulutuksen vähentämisestä, myös kulutuksestamme aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.
”Kuluttamalla luonnonvaroja kestämättömällä tavalla kasvatamme ekologista velkaa, joka johtaa tulevaisuudessa yhä suurempiin kustannuksiin”, Nikula sanoo.
Luonto- ja ilmastokriisien kiihdyttämisen kautta ylikulutus johtaa myös konflikteihin. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) arvion mukaan vähintään 40 prosenttia sisällissodista vuosina 1950–2010 oli yhteydessä luonnonvarojen hyväksikäyttöön. Samaan aikaan Orpon hallitus leikkaa sekä ihmisiä että luontoa hyödyttävästä kehitysyhteistyöstä.
”Hallituksen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa sosiaalisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa”, Nikula toteaa.
Hallituksen tehostettava taloudellista ohjausta
Tämän vuoden ylikulutuspäivä on ensimmäinen sitten viime joulukuun Montrealin luontokokouksen, jossa maailman valtiot sitoutuivat pysäyttämään luontokadon ja vahvistamaan luonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomi on allekirjoittanut nämä tavoitteet, jotka velvoittavat valtioita vähentämään luonnonvarojen ylikulutusta oikeudenmukaisella tavalla. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tehokkaita keinoja kansallisesti olisivat esimerkiksi maa-aineisvero, tuki kasvipohjaisille elintarvikkeille sekä hakkuu- ja maankäyttömaksut.
”Hallituksen ohjelmassa ylikulutusta hillitsevät taloudelliset ohjauskeinot loistavat lähinnä poissaolollaan. Hallitusohjelma ennemminkin tukee ylikulutuksen jatkamista lupaamalla, ettei esimerkiksi metsien käyttöä rajoiteta ja polttoaineiden hintoja kompensoidaan”, Nikula toteaa.
Globaalin oikeudenmukaisuuden ohella ylikulutusta hillitsevät toimet on kohdennettava oikeudenmukaisesti myös kotimaassa.
”Valtaosasta luonnonvarojen kulutusta vastaavat korkean tulotason kotitaloudet, joilla on parhaat edellytykset muokata toimintaansa vähemmän kuluttavaan suuntaan ja kantaa ylikulutuksen kustannuksia. Samalla on pidettävä huoli matalamman tulotason kotitalouksien toimeentulosta.”
Global Footprint Network laskee maailman ylikulutuspäivät joka vuosi uudestaan tuoreimpien tietojen perusteella. Kansalliset ylikulutuspäivät Global Footprint Network laskee vain YK:n tilastotietojen perusteella ilman täydennettyjä tietoja, joten maailman ylikulutuspäivä ja kansalliset ylikulutuspäivät eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Viime vuosien keskenään vertailukelpoiset maailman ylikulutuspäivät ovat 1.8.2018, 3.8.2019, 16.8.2020, 3.8.2021 ja 1.8.2022. Vuoden 2020 muita myöhäisempi ylikulutuspäivä johtuu pandemian aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksen väliaikaisesta vähentymisestä.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jussi Nikula, suojelun neuvonantaja, WWF Suomi, p. 040 595 9002, jussi.nikula@wwf.fi
Totti Toiskallio, viestinnän asiantuntija, WWF Suomi, p. 044 723 5424, totti.toiskallio@wwf.fi
wwf.fi/uhat/ylikulutus