Suomenlahdella kulkee vuosittain 160 miljoonaa tonnia öljyä – WWF koulutti jälleen uusia vapaaehtoisia auttamaan öljyonnettomuuden sattuessa
Kaksipäiväinen öljyntorjuntakoulutus keräsi vapaaehtoiset syyskuun alussa Hangon Syndaleniin harjoittelemaan, miten öljyonnettomuuksissa toimitaan viranomaisten apuna. Koulutus toteutettiin osana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen johtamaa Turvallinen Uusimaa 2023 -kotiseutuharjoitusta.
Linja-auton tuulilasinpyyhkijät viuhtovat edestakaisin, kun WWF:n vapaaehtoisista täyttynyt yhteiskyyti kaartaa Syndalenissa sijaitsevan sotilaskodin pihaan. Sadetta on ennustettu koko lauantaiksi, mutta se ei näytä sadetakkeihin pukeutuneita vapaaehtoisia haittaavan.
WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki esittelee viikonlopun ohjelman. Hän on ilahtunut siitä, miten moni paikalle saapunut vapaaehtoinen on harjoituksissa mukana ensimmäistä kertaa.
Tunnelma on kuin kesäleirillä. Toisilleen ennalta tuntemattomat vapaaehtoiset alkavat ryhmäytyä, ja suojavarusteita valikoidaan tarkasti. Kumisaappaat monella on jalassa jo valmiiksi.
Öljy on myrkyllinen yhdiste, joka polttaa ihoa sekä ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Koulutuksessa harjoitellaan suojavarusteiden käyttöä.
Suomenlahden rannikolla sijaitseva Syndalen tarjoaa oivallisen ympäristön öljyntorjuntaharjoituksille, sillä öljyonnettomuudet uhkaavat myös Itämerta. Viikonlopun aikana Syndalenissa simuloidaan tilannetta, jossa aluksella tapahtunut onnettomuus on aiheuttanut öljyvahingon.
”Suomenlahdella kuljetetaan vuosittain 160 miljoonaa tonnia öljyä, ja muutenkin vilkas meriliikenne lisää riskiä onnettomuuksille. Lisäksi matalat ja karikkoiset vedet, monimuotoinen rannikko sekä talvella jääolosuhteet vaikeuttavat merenkulkua ja öljyntorjuntatoimia”, kertoo WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Sateen hellittäessä valkoisin suojahaalarein varustautuneet vapaaehtoiset jaetaan ryhmiin, ja harjoitukset alkavat. Puolet vapaaehtoisista viedään venekyydeillä kohti saaria tiedustelemaan mahdollisia öljyvahinkoja, ja loput jäävät rannalle kokeilemaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johdolla erilaisia öljyntorjuntavälineitä- ja tekniikoita.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esitteli vapaaehtoisille puomitustekniikoita, joilla öljyn leviäminen rajataan vedessä. Lisäksi käytiin läpi välineitä, joilla öljyä kerätään rannalta.
Imeytysliinojen, harjojen ja äyskäreiden käyttöä harjoitellaan, jotta vapaaehtoisilla on valmiudet toimia viranomaisten tukena erilaisissa onnettomuustilanteissa. Välineet valikoituvat vuodenajan ja ympäristön mukaan.
”Käytännössä rantojen puhdistustyö tehdään pitkälti käsin, joka on hidasta ja siksi myös fyysisesti ja psyykkisesti raskasta. Siksi öljyntorjuntajoukoissa tarvitaan paljon käsipareja”, kertoo Ryan.
Ihannetilanteessa koulutuksen tarjoamia oppeja ei tarvitsisi koskaan hyödyntää, mutta öljyonnettomuusriskin vuoksi on kuitenkin tärkeää kouluttaa vapaaehtoisia työskentelemään viranomaisten tukena. Kun rantaviivaa öljyyntyy useita kilometrejä, viranomaisten resurssit loppuvat ja öljyn keräämiseen ja rantojen puhdistukseen tarvitaan vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen apua.
Pelastuslaitoksen väline-esittelyjen ja yhteisen öljynkeräysharjoituksen jälkeen sade yltyy jälleen. Ensimmäinen koulutuspäivä lähenee loppuaan. Päivällisen jälkeen vapaaehtoiset suuntaavat kohti saunaa ja majoitustiloja.
Kolmatta kertaa öljyntorjuntaharjoitukseen osallistunut Anna Havukainen on iloinen ensimmäisen koulutuspäivän ohjelman jälkeen.
“Aiemmissa harjoituksissa on keskitytty enemmän teoriaan, joten tänään pääsin ensimmäistä kertaa konkreettisesti kokeilemaan erilaisia öljyntorjuntavälineitä”, toteaa Havukainen.
Sunnuntaina roolit vaihtuvat. Saaressa tiedustelua tehneet pääsevät nyt harjoittelemaan öljynkeräystä rannalla, ja Syndalenin rannalla harjoitellut porukka suuntaa puolestaan saareen.
Tänä vuonna 20 vuotta täyttäneet WWF:n öljyntorjuntajoukot ovat vuosien saatossa kouluttaneet tuhansia vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoihin. Öljyntorjuntajoukkoihin voi liittyä kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö. Lue lisää öljyntorjuntajoukoista ja siitä, miten niihin voi liittyä!
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.