YK:n raportti kertoo viivyttelystä ilmastotoimissa – vaarana Pariisin sopimuksen tavoitteiden romuttuminen

Kahdeksan vuotta sitten solmittu maailmanlaajuinen Pariisin ilmastosopimus oli läpimurto globaalissa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Tuore YK:n Global Stocktake -raportti kuitenkin osoittaa, etteivät maailman maat ole ryhtyneet riittäviin toimiin, jotta Pariisissa sovittuihin tavoitteisiin päästäisiin. Vaikutuksiltaan huomattavia toimia on tehty, mutta kokonaisuutena toimien mittakaava on ollut riittämätön.

“Jos emme kasvata kunnianhimoamme ja skaalaa ilmastotoimia ripeästi suurempaan mittaluokkaan, maapallon keskilämpötila tulee nousemaan selvästi yli 1,5 asteen rajan”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

Jo nyt maapallon ilmasto on lämmennyt ihmistoiminnan takia noin 1,1 astetta suhteessa aikaan ennen teollistumista, ja jokainen asteen kymmenyksen nousu lisää äärimmäisen kuumuuden ja kuivuuden, tulvien, metsäpalojen sekä ruuan- ja vedenpuutteen todennäköisyyttä. Jotta lämpenemistä voitaisiin hillitä riittävästi, kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vuoteen 2030 mennessä vähentää 43 prosentilla vuoden 2019 tasosta. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan esimerkiksi energiasektorin, teollisuuden ja rakentamisen päästöt ovat kuitenkin viimeisten vuosien aikana vain kasvaneet.

Suunnittelusta siirryttävä käytäntöön

Päästöjen ohella YK:n tuore raportti kiinnittää huomiota siihen, ettei käytännön toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ole tehty riittävästi. Ilmastonmuutos on jo lisännyt ja voimistanut sään ääri-ilmiöitä: kulunut kesäkausi oli mittaushistorian kuumin, valtamerien päiväkohtainen lämpötila nousi ennätyskorkealle, ja tulvat aiheuttivat kesän aikana ongelmia Pohjoismaissakin. Pahimmin sään ääri-ilmiöt osuvat köyhempiin maihin, joiden kyky sekä varautua niihin että palautua niistä on rajallinen.

”Sopeutumistoimet ovat jääneet lähinnä suunnitelmiksi, eikä niitä ole viety riittävällä tasolla käytäntöön.”

Toimien toteuttamista vaivaa rahoituksen puute. Pitkälle kehittyneet länsimaat, jotka ovat historiallisesti vastuussa ilmastonmuutoksesta, ovat luvanneet nostaa rahoitustaan kehittyville maille 100 miljardiin dollariin, mutta lupausta ei ole lunastettu.

”Vaikka ilmastokriisi on syventynyt, rahaa virtaa edelleen kasvihuonekaasupäästöjä lisääviin toimintoihin. Tulevaisuuden turvaamiseksi nämä rahavirrat on käännettävä vähäpäästöisen sähkön tuotantoon sekä sopeutumistoimiin”, Nordman sanoo.

Suomessakin hallitus kaavailee ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tukia.

Tilanne ei ole toivoton – fossiilisista polttoaineista päästävä eroon

Vaikka raportin sanoma nykyisten toimien riittämättömyyden suhteen on karu, tilanne ei ole toivoton. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla, kustannustehokkaalla energialla on täysin mahdollista, ja ratkaisut siirtymän toteuttamiseksi ovat jo saatavilla – enää tarvitaan vain päätöksiä ottaa ne käyttöön.

YK:n raportissa todetaankin, että aikaikkuna elinkelpoisen planeetan ja kestävän tulevaisuuden turvaamiselle on sulkeutumassa nopeasti.

“Nyt ei voida enää taapertaa, vaan on otettava hallittuja juoksuaskelia”, Nordman vertaa.

Nyt julkaistun raportin merkitys on huomattava, sillä se toimii pohjana marraskuussa alkavassa YK:n ilmastokokouksessa eli COP28:ssa tehtäville linjauksille.

“Ilmastokokouksessa maailman maiden on sovittava siitä, miten kurssia muutetaan luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.”