WWF:n raportti: Muovin todelliset kustannukset ovat aiemmin luultua korkeammat – neuvottelut kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta alkavat tänään
Muoviroska on maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Vuosi sitten alkanut neuvotteluprosessi muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi jatkuu ensi maanantaina, ja maailman mailla on tilaisuus ratkaista yhä pahenevaa globaalia muoviroskaongelmaa. WWF:n tuoreen raportin mukaan suurimman taakan muovijätteestä joutuvat kantamaan kehittyvät maat, vaikka ne kuluttavat muovia noin kolmanneksen verrattuna varakkaiden maiden kulutukseen.
Tänään Keniassa jatkuvat neuvottelut kansainvälisestä muoviroskasopimuksesta. Neuvotteluissa tullaan käsittelemään esimerkiksi maailmanlaajuisia tavoitteita muoviroskaan puuttumiseksi merissä ja muissa ympäristöissä. Myös globaalit velvoitteet ja toimenpiteet muovin koko elinkaaren ajalta esimerkiksi muovituotteiden suunnittelussa, kulutuksessa ja jätteenkäsittelyssä ovat neuvottelujen asialistalla.
“Keskeistä lopullisessa muoviroskasopimuksessa olisi se, kuinka paljon siinä on velvoittavia toimenpiteitä ja kuinka paljon vapaaehtoisia kansallisen tason toimia, jotka tulevat määrittämään sen, miten työskentely muovijäteongelman ympärillä tulee etenemään”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.
“Sopimuksen on sisällettävä selkeästi määritellyt ja sitovat säännöt koko muovin elinkaarelle. Vain näin voidaan estää muovijätteen pääsy ympäristöön, vähentää muovin tuotantoa ja kulutusta erityisesti haitallisimpien muovien osalta, parantaa tuotesuunnittelua ja edistää muovien kierrätystä sekä kiertotaloutta ja taata tehokkaampi ympäristölle turvallinen jätteenkäsittely”, Kokkonen sanoo.
Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä ja arviolta meriin päätyy vuosittain 4,8–12,7 miljoonaa tonnia lisää muovia. Suurimpia syitä muoviroskan päätymiseen mereen on puutteellinen jätteenkäsittely jokien ja merten läheisyydessä.
Maissa, joissa on heikot taloudelliset ja tekniset resurssit jätteenkäsittelyyn, joudutaan turvautumaan puutteellisiin ja turvattomiin jätteenkäsittelyn menetelmiin. Kuvassa Thimphun kaupungin liepeillä sijaitseva kaatopaikka Bhutanissa.
Ugandan suurin kaatopaikka sijaitsee Kiteezissä, jonne tuodaan 1 000 kiloa jätettä päivittäin. Teollisuus- ja sairaalajätteet dumpataan kaatopaikalle ilman jätteiden esikäsittelyä. Kaatopaikalla työskentelee 400 henkilöä.
Nairobin esikaupungissa sijaitseva Dandora Dump on yksi Itä-Afrikan suurimmista kaatopaikoista, joka levittäytyy yli 30 hehtaarin alueelle. Vuonna 1975 avattu kaatopaikka julistettiin täydeksi vuonna 2001, jonka jälkeen se on silti jatkanut toimintaansa. Sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat ihmiset hankkivat elantonsa etsimällä kaatopaikalta jätteitä, joissa on käytetty kierrätettäviä materiaaleja.
Maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä ja arviolta meriin päätyy vuosittain 4,8–12,7 miljoonaa tonnia lisää muovia. Suurimpia syitä muoviroskan päätymiseen mereen on puutteellinen jätteenkäsittely erityisesti jokien ja merten läheisyydessä.
Muovi tulee kalliimmaksi kuin yleisesti luullaan
WWF:n tuoreen Who Pays For Plastic Pollution? -raportin mukaan muovin koko elinkaaren aikana syntyvät kustannukset ympäristölle, terveydelle ja taloudelle ovat aiemmin oletettua suuremmat, ja ne jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Muovia käytetään eniten korkean tulotason maissa, mutta muovijätteestä aiheutuva talous- ja ympäristökuormitus kohdistuu etenkin kehittyviin maihin, joilla on heikommat valmiudet ratkaista jäteongelmaa.
Raportin mukaan matalan ja keskitulotason maat käyttävät vain noin kolmanneksen muovin määrästä verrattuna korkean tulotason maihin, mutta muovin koko elinkaaren aikaiset kustannukset ovat keskitulotason ja matalan tulotason maissa jopa 8–10 kertaa korkeammat kuin korkean tulotason maissa.
Tällä hetkellä noin 60 % maailmanlaajuisesta muovintuotannosta on kertakäyttötuotteita. Alati kiihtyvä muovin ja kertakäyttötuotteiden tuotanto lisää myös merkittävästi ja nopeasti syntyvän muovijätteen määrää. Maissa, joissa on heikot taloudelliset ja tekniset resurssit jätteenkäsittelyyn, joudutaan turvautumaan puutteellisiin ja turvattomiin jätteenkäsittelyn menetelmiin, kuten jätteen avopolttoon ja avokaatopaikkoihin, jolloin ympäristöön päätyy enemmän muovia ja ympäristöhaitat kasvavat.
Nykyiset toimet eivät riitä muoviongelman ratkaisemiseksi, sillä raportin mukaan kansallisista ja vapaaehtoisista toimista huolimatta muovijäteongelma on pahentunut ja muovijätteen määrän odotetaan kasvavan jopa 90 % vuoteen 2040 mennessä, ellei kiireellisiin toimiin ryhdytä.
Anna äänesi muovisaasteettomalle tulevaisuudelle
Äänestä muovisaasteettoman tulevaisuuden, vahvan, laillisesti sitovan ja tasa-arvoisen muoviroskasopimuksen puolesta osoitteessa www.banit.org.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.