Hallituksen EU-vaikuttaminen on tuhoisaa luonnolle – ”On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin”

Hallitus ilmoitti viime viikolla Suomen haluavan kaataa pitkään valmistellun EU:n ennallistamisasetuksen, jolla parannettaisiin luonnon tilaa. Helmikuussa hallitus uhkasi kampittaa EU:n yritysvastuudirektiivin, joka asettaa suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Direktiivi hyväksyttiin lopulta heikennyksin. Kuluvalla viikolla julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Suomi haluaa lykätä EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ja heikentää jo hyväksyttyä asetusta. Lisäksi WWF:n tietojen mukaan hallituksella on myös haluja muuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, joka velvoittaa jäsenmaita saavuttamaan vesistöjen hyvän tilan vuoteen 2027 mennessä.

”Kyse ei ole enää yksittäistapauksista vaan selkeästä trendistä: hallituksen EU-vaikuttaminen on luontovastaista”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

”Vaikuttaa siltä, että hallitus on unohtanut omaan ohjelmaansa kirjaamansa tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä. Luontokadon pysäyttäminen ei onnistu pelkällä kirjauksella, vaan vaatii konkreettisia toimia, eikä toiminta luontokadon pysäyttämiseksi selvästikään ole nykyhallitukselle prioriteetti. Lukuisat tuoreet esimerkit haitallisesta vaikuttamisesta EU-tasolla näyttävät tämän toteen”, Luukkonen sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Näiden asetusten ja direktiivien kaatamista ja vesittämistä hallitus on ajanut

Ympäristöministeri Kai Mykkänen kertoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että Suomi yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen. WWF tuomitsi hallituksen linjan tuoreeltaan.

EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetus olisi voimaan tullessaan biodiversiteettistrategian toistaiseksi ainoa jäsenmaita juridisesti sitova osa, minkä takia se olisi tärkeä luonnon näkökulmasta. Asetus asettaisi ennallistamiselle tavoitteet, mutta ennallistamisen keinot päätettäisiin kussakin jäsenmaassa. Ennallistamisasetuksen käsittelyn aikana asetusta on muokattu ja siinä on huomioitu Suomen huolia.

”Hallitus on puolustellut ennallistamisasetuksen vastustamista sillä, ettei luonnon ennallistamiseen tarvita lisää sääntelyä vaan hyviä tekoja voidaan päättää tehdä myös kansallisesti. Samaan aikaan hallitus kuitenkin leikkaa ennallistamisen kansallista rahoitusta. Tämä toiminta on täysin vastuutonta”, Luukkonen sanoo.

Alkuvuodesta hallitus linjasi, että Suomi voi päättää pidättäytyä äänestämästä yritysvastuudirektiivin puolesta. Äänestämisestä pidättäytyminen tarkoittaa käytännössä esityksen vastustamista. Muutaman muun maan kanssa Suomen kielteinen kanta olisi voinut pahimmillaan jopa kaataa direktiiviesityksen.

Yritysvastuudirektiivi asettaa suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Direktiivi velvoittaa yrityksiä myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla ne muuttavat strategiansa ja liiketoimintamallinsa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseksi. Yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin lopulta, mutta siihen tehtiin vastustuksen takia viime hetken heikennyksiä.

Kuluvalla viikolla julkisuuteen tuli tieto, että Suomi yrittää heikentää metsäkatoa torjuvaa EU-asetusta. Asetus hyväksyttiin jo viime vuonna, mutta Suomi on päättänyt liittyä mukaan Itävallan aloitteeseen, jolla pyritään viivyttämään asetuksen toimeenpanoa ja heikentämään sen vaatimuksia. Metsäkatoasetus on yksi kunnianhimoisimmista laeista, joita EU-tasolla on saatu aikaiseksi, ja WWF on huolissaan aikeista heikentää sitä.

“Suomi ehdottaa muun muassa, että jokaisella peltolohkolla saisi raivata hieman vajaa puoli hehtaaria metsää, mikä globaalisti tarkoittaisi valtavasti lisää metsäkatoa. Tämän muutoksen toteutuessa metsäkatoasetus, jonka tavoite on vähentää eurooppalaisten kulutuksesta aiheutuvaa metsien tuhoa, sallisikin lisää metsäkatoa”, Luukkonen sanoo.

WWF:n tiedossa on myös, että hallituksella on haluja muuttaa EU:n vesipuitedirektiivin sisältöä. EU-maat ovat sitoutuneet saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä vain noin 40 % EU:n sisävesistä on hyvässä ekologisessa tilassa. Hyvän ekologisen tilan saavuttaakseen vesistön on täytettävä kaikki sille määritellyt kriteerit. Suomi on kuitenkin lobbaamassa direktiiviin muutosta, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuden raportoida vesistöjen tilan paranemisesta, vaikka kaikki hyvän ekologisen tilan kriteerit eivät täyttyisikään.

“Vesipuitedirektiivin ehdotettava muutos voisi pahimmillaan johtaa siihen, että jäsenmaille syntyisi houkutus juhlistaa pieniä voittoja ja jättää iso työ tekemättä”, Luukkonen sanoo.

EU on tuonut paljon erinomaisia parannuksia Suomen luonnon- ja ympäristönsuojeluun. EU tarjoaa selkeät tavoitteet ja lainsäädännön, jotka ohjaavat Suomenkin toimintaa. Lisäksi EU:n kautta tulee merkittävästi rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön Suomessa.

”Lukuisat esimerkit osoittavat, että hallitus yrittää vesittää sitä hyvää, mitä EU:ssa tehdään luonnon hyväksi. On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin”, Luukkonen summaa.