Naalin pelastaminen pohjolassa jatkuu: Suomi, Ruotsi ja Norja saivat rahaa työhön EU:lta
Naalin suojelu on saanut 2,3 miljoonaa euroa rahaa EU:lta. EU:n Interreg-Aurora rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa voivat jatkaa pitkään tehtyä naalin suojelutyötä. WWF aloittaa osana hanketta retkeilijöiden valistamisen siitä, miten tunturialueilla roskaaminen vaikuttaa naaliin.
Rahoitus varmistaa äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelun eteen tehtävän työn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
Nyt saadun rahoituksen avulla jatketaan onnistuneita suojelutoimia: naalin lisäruokintaa eli ruokinta-automaattien täyttöä erämaassa, naalin pahimman kilpailijan ketun metsästystä tunturialueella ja tarhassa kasvaneiden naalien vapautuksia luontoon. Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta.
2000-luvun alussa naaleja oli Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella 40–60 yksilöä. Naalien määrä on kasvanut tehtyjen suojelutoimien ansiosta noin 550 yksilöön.
”Tavoitteena on 1000 aikuista naalia vuonna 2035. Jotta määrään päästään, suojelutoimien pitää jatkua”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalin suojelusta Suomessa.
Uusi asia suojelutyössä: naalien terveysseuranta
Uutena asiana naalin suojelussa tehdään tulevina vuosina naalien terveystarkastuksia.
”Seuraamme naalien tauteja ja loisia ulostenäytteiden avulla. Ruotsissa ja Norjassa on ollut tapauksia, joissa kapi on levinnyt ketuista naaleihin. Kapin seurauksena naalin kunto heikkenee ja pahimmillaan se johtaa eläimen kuolemaan. Koska ketut levittävät naaleihin tauteja, tulemme testaamaan myös metsästettyjä kettuja tautien varalta laboratoriossa”, Ollila sanoo.
Metsähallituksen osuus EU-rahoituksesta on puoli miljoonaa euroa. Rahan avulla Metsähallitus jatkaa naalin lisäruokintaa, metsästää kettuja alueella, tekee kannan seurantaa ja kerää naalien terveyteen liittyviä näytteitä.
Tunturialueella roskaamiseen puututaan aktiivisella viestinnällä
Myös ihmisen toiminta on uhka naalille. Tunturialueella ihmisen luontoon jättämät ruuantähteet ovat uhka naalille, koska ruuantähteet syö usein naalin pahin kilpailija kettu.
”Tulemme tekemään aktiivista valistustyötä asiassa tulevien vuosien aikana. Tavoite on saada sekä tuntureilla asuvat paikalliset ihmiset että retkeilijät toimimaan jätteiden kanssa järkevästi. Kettu hyötyy esimerkiksi kalastajien maastoon jättämistä kalanjätteistä tai liikenteessä kuolleiden eläinten ruhoista”, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:ltä sanoo.
WWF Suomi tukee Metsähallituksen tekemää naalin suojelutyötä Suomessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.