Sarvikuonojen määrä kasvoi, miljoona hehtaaria suojeltua sademetsää – lue viisi saavutusta kansainvälisestä työstämme
Yli 200 000 ihmistä hyötyi eri tavoin kansainvälisestä työstämme vuonna 2023. WWF Suomen tuella muun muassa edistettiin ilmasto- ja ympäristökestäviä elinkeinoja, hankittiin varusteita metsäpalojen torjuntaan ja kartoitettiin alkuperäiskansoille kuuluvia metsäalueita.
Suojelimme vuonna 2023 luontoa kolmella eri mantereella: Aasiassa Nepalissa, Indonesiassa sekä Mekongin jokialueella, Itä-Afrikassa Keniassa, Tansaniassa, Ugandassa ja Madagaskarilla sekä Etelä-Amerikan Boliviassa. Työtä tehdään ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla sekä kummien ja yrityslahjoittajien tuella.
“Monissa paikoissa toimimme hyvin syrjäisillä seuduilla, joissa ainutlaatuista luontoa on vielä jäljellä. Näissä hankalien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevissa paikoissa WWF saattaa olla ainoa paikallisia yhteisöjä tukeva taho, mikä korostaa työn merkitystä“, kuvailee WWF Suomen kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen.
“Olemme saaneet aikaan hienoja tuloksia yhteistyössä paikallisten ihmisten ja viranomaisten kanssa. Kumppanimaissamme suojeltiin esimerkiksi vain yhden vuoden aikana yhteensä yli miljoona hehtaaria metsää.”
Katso alta viisi poimintaa kehitysyhteistyön saavutuksista vuonna 2023!
1 Lähes kolme miljoonaa hehtaaria metsää suojelun tai kestävän käytön piiriin!
Edellisen vuoden aikana tuellamme suojeltiin reilun miljoonan hehtaarin edestä metsiä, joista lähes 70 000 hehtaaria on alkuperäiskansojen tai paikallisten yhteisöjen omistamia. Lisäksi noin 1,7 miljoonaa hehtaaria metsää saatiin kestävän käytön piiriin, eli niille luotiin esimerkiksi luontoarvoa turvaavia hoitosuunnitelmia. Yhteenlaskettuna nämä metsäalueet riittäisivät peittämään koko Kainuun maakunnan ja vähän ylikin!
Merkittäviä onnistumisia nähtiin muun muassa Indonesiassa Borneolla, missä tärkeälle orankien elinalueelle saatiin virallinen tunnustus paikallishallinnolta. Alueella toteutettiin kestävä maankäytön suunnitelma, joka auttaa turvaamaan miljoona hehtaaria arvokkaita metsiä.
Itenezin suojelualueella Bolivian Amazonilla taas luotiin kattava suunnitelma metsäpalojen torjumiseksi. Hallitsemattomasti leviävät metsäpalot ovat suuri uhka Amazonin sademetsäalueelle ja paikallisten tukeminen niiden ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää uniikin ekosysteemin turvaamiseksi.
Nepalissa lähes parikymmentä vuotta jatkunut työmme huomioitiin kansainvälisesti, kun Terai Arc Landscape -ohjelma sai alkuvuodesta YK:n tunnustuksen luonnon ennallistamisesta. Nepalissa on saatu elinympäristöjä ennallistamalla aikaan upeita onnistumisia, mukaan lukien tiikerien määrän kasvu 121 yksilöstä 355 yksilöön.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Boliviassa tuemme paikallisia kyläyhteisöjä kestävien elinkeinojen harjoittamisessa. Yksi merkittävä tulonlähde paikallisille on kaakao, joka kasvaa villinä sademetsässä.
2 Luonnonsuojelusta hyötyi lähes 200 000 ihmistä
Yhteensä lähes 200 000 ihmistä hyötyi eri tavoin luonnonsuojelutyöstämme vuonna 2023.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät pahiten kehittyviin maihin, joissa suuri osa ihmisistä on riippuvaisia maanviljelystä. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat tai myrskyt vaikeuttavat elinkeinojen harjoittamista.
Ilmastokestävät viljelymenetelmät, joiden käyttöönottoa tuemme useissa kumppanimaissamme, hyödyttävät samalla sekä ihmisiä että luontoa. Esimerkiksi Tansaniassa paikalliset saavat tuloja mausteista, jotka kasvavat metsäpeitteisellä viljelmällä. Hyötykasvien viljely metsän seassa tukee luonnon monimuotoisuutta, kun metsää ei raivata viljelmien tieltä, ja samalla puut suojelevat satoa kuivuudelta ja kuumuudelta.
Metsäpeitteiset viljelmät luovat myös käytäviä, joita pitkin villieläimet voivat liikkua alueelta toiselle.
Ugandassa tuellamme on myös kehitetty vaihtoisia elinkeinoja ihmisille, jotka ovat vaihtoehtojen puutteessa joutuneet aikaisemmin salametsästämään luonnonsuojelualueella tullakseen toimeen. Yksi esimerkki uudesta elinkeinosta on mehiläisten tarhaaminen.
Indonesiassa Länsi-Papualla tuemme paikallisia ekoturismin kehittämisessä. Esimerkiksi lintuharrastajille järjestettävät retket paratiisilintujen kotimetsiin voivat tuoda tuloja paikallisille ja auttaa samalla uhanalaisen lintulajin elinympäristöjen suojelua.
Vuoden aikana tuimme paikallisviranomaisia työssään muun muassa kouluttamalla heitä ihmisoikeusperusteisesta suojelutyöstä. Autoimme myös kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten toteuttamisessa esimerkiksi järjestämällä paikallisyhteisöjen sekä alkuperäiskansojen kuulemisia.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Pensassarvikuono ja poikanen suojelualueella Keniassa.
3 Keniassa on nyt 1000 pensassarvikuonoa!
Äärimmäisen uhanalaisten pensassarvikuonojen määrä kasvoi 1000 yksilöön Keniassa vuonna 2023. Populaatio on yli kaksinkertaistunut sitten 1980-luvun, jolloin Keniassa oli alle 400 pensassarvikuonoa.
Onnistumisen taustalla on pitkään jatkunut suojelutyö. Jatkoa varten Keniassa on laadittu sarvikuonon suojelua viitoittava Black Rhino Action Plan vuosille 2022–2026, jonka työstämisessä WWF on ollut mukana.
Myös koko Afrikassa sarvikuonojen määrä kääntyi viime vuonna kasvuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Villien sarvikuonojen määrän mantereella arvioidaan nyt olevan noin 23 290 yksilöä.
Autamme kartoittamalla sarvikuonopopulaatioita ja suojelemalla niiden elinympäristöjä yhdessä paikallisten viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Lisäksi tuemme villieläinkaupan ja salametsästyksen vastaista työtä. Salametsästys on suuri uhka sarvikuonoille, sillä uskomushoidoissa niiden sarvilla ajatellaan olevan parantavia vaikutuksia. Moni sarvikuono joutuukin salametsästetyksi sarvensa vuoksi.
4 Vähemmistöt mukana luonnonsuojelutyössä
Ilmastonmuutos ja luonnon tilan heikkeneminen vaikuttavat erityisesti haavoittuvaisimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten alkuperäiskansoihin, naisiin, tyttöihin, nuoriin ja vammaisiin. Heidän osallistumisensa on tärkeää luonnonsuojelutyössä.
Viime vuoden aikana tuimme esimerkiksi Länsi-Papualla paikallisia alkuperäiskansoja heidän omistamiensa metsien kartoittamisessa ja virallisen hallintaoikeuden saamisessa niille. Ympäri maailmaa luonto on säilynyt kaikkein parhaiten juuri alkuperäiskansojen hallinnoimilla alueilla, ja alkuperäiskansojen oikeuden turvaaminen omiin metsiinsä on keskeinen osa WWF:n työtä.
Olemme edistäneet kumppanimaissamme vammaisten ihmisten kanssa heidän osallistamistaan luonnonsuojelutyöhön. Vammaiset ihmiset ovat usein erityisen riippuvaisia ympäristöstä, kuten viljelysmaasta tai lähimetsän antimista, sillä vaihtoehdot toimeentulolle voivat olla rajallisia muun muassa syrjinnän vuoksi. Lisäksi esimerkiksi villieläinkonfliktit, joiden torjuminen on tärkeä osa WWF:n työtä, ovat erityisen vaarallisia ihmisille, jotka eivät näe, kuule tai liiku vaivattomasti. Kohtaaminen villieläimen kanssa voi myös johtaa vammautumiseen.
Vammaisjärjestö Abiliksen tuella olemme yhdessä kumppanimaidemme kollegoiden kanssa kasvattaneet osaamistamme ja oppineet tunnistamaan, minkälaiset asiat voivat estää vammaisten ihmisten osallistumista luonnonsuojelutyöhön, ja kuinka näitä esteitä voidaan poistaa. Kuluneen vuoden aikana olemme tukeneet vammaisia kyläyhteisöjen jäseniä muun muassa yritystoiminnan harjoittamisessa sekä osallistumisessa metsien suojelusta vastaavien kylämetsätoimikuntien toimintaan.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Puistonvartijaryhmä Enduimetin luonnonsuojelualueella Tansaniassa.
5 Ilmastokriisin ja luontokadon yhteys turvallisuuteen nousi esille
Puhe turvallisuudesta leimasi julkista keskustelua vuonna 2023 Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa toista vuotta Ukrainassa.
Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat, ruokkivat ja pitkittävät konflikteja. Toisaalta ilmastokriisiä torjumalla ja luonnon monimuotoisuutta turvaamalla voidaan edistää globaalia turvallisuutta. Nämä kysymykset ovatkin yhä tiiviimmin osa turvallisuuspolitiikkaa.
Pidimme aihetta esillä kansainvälisissä kokouksissa ja muistutimme kotimaassa päättäjiä ympäristöturvallisuuden huomioimisesta muun muassa eduskuntavaalien alla, Suomen liittyessä Naton jäseneksi sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa valmisteltaessa.
Ympäristön rooli turvallisuudessa saikin uudella tavalla huomiota vuoden aikana, ja olimme mukana useassa tilaisuudessa keskustelemassa aiheesta.
WWF Suomi tekee kehitysyhteistyötä ulkoministeriön, WWF-kummien ja yrityslahjoittajien tuella. Tässä listatut saavutukset ovat osa neljävuotista ohjelmaa, joka jatkuu vuoden 2025 loppuun asti.
Auta luontoa WWF:n kummina
Luonnonsuojelun onnistumiset eivät ole mahdollisia ilman säännöllisiä tukijoita. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä. Sinun lahjoituksesi on elintärkeä, se on uusien onnistumisien alku.