Suomen on käytettävä ääntään syvänmeren kaivostoiminnan pysäyttämiseksi

Maailman valtamerten pohjat ovat herkkiä ekosysteemejä, joissa ainutlaatuisia lajeja on kehittynyt miljoonien vuosien ajan. Nyt näiden ekosysteemien kohtalo on vaakalaudalla, kun esimerkiksi teknologiateollisuudelle tärkeiden mineraalien ja metallien, kuten litiumin, koboltin ja nikkelin, kysyntä uhkaa käynnistää maailman valtamerissä kokonaan uudenlaisen tuhoavan teollisuuden, syvänmeren kaivostoiminnan.

Kiinnostusta syvänmeren ja sen luonnonvarojen tutkimiseen on ollut olemassa pitkään, mutta nyt tutkimukset uhkaavat muuttua louhinnaksi. Norjan valtio julisti tammikuussa päättäneensä aloittaa syvänmeren kaivostoiminnan aluevesillään Atlantin pohjassa. YK:n alainen Kansainvälinen merenpohjavirasto (ISA), joka hallinnoi kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevaa merenpohjaa, on nopeuttanut tahtia neuvotteluissa, joiden tavoitteena on saada aikaan syvänmeren kaupalliseen kaivostoimintaan liittyvät säännöt ja määräykset vuoden 2025 aikana. Mikäli nämä kehityskulut toteutuvat, täysin uusi teollisuudenala saa vihreää valoa aloittaa syvänmerenpohjan hyödyntämisen.

”Kaivostoimintaan liittyviä sääntöjä ollaan laatimassa liian nopeaan tahtiin, ja jos ja kun ne valmistuvat, toiminta voi alkaa. Ongelmana on, ettei syvänmeren ekosysteemejä ja kaivostoiminnan vaikutuksia niihin tunneta vielä tarpeeksi hyvin, jotta riittävää arviointia toiminnan seurauksista voitaisiin tehdä”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.

Esimerkiksi Norjan tapauksessa sekä maan ympäristövirasto että paikallisen meritutkimusinstituutin asiantuntijat ovat todenneet, että hankkeen seurausten arviointi on riittämätöntä. Toukokuussa WWF Norja haastoi Norjan valtion oikeuteen päätöksestä aloittaa syvänmeren kaivostoiminta ilman riittävää ympäristövaikutusten arviointia.

”Syvänmeren kaivostoimintaa ei saa käynnistää ymmärtämättä täysin syvänmeren kaivostoiminnan seurauksia. Tutkimukset osoittavat merkittäviä riskejä, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemistä, ekosysteemien toiminnan häiriöitä ja kalakantojen vahingoittumista. Lisäksi merenpohjan louhinta voi vapauttaa varastoitunutta hiiltä, ​​mikä pahentaisi ilmastokriisiä”, sanoo Ryan.

Heinäkuussa mahdollisuus painaa jarrua kaivostoiminnan edistämisessä

Eurooppalaisen kattojärjestön Seas At Riskin äskettäin julkaisema raportti osoittaa, että poliittinen asenne syvänmeren kaivostoimintaa kohtaan on muuttunut Euroopassa viime vuosina kielteisemmäksi. EU:n komissio kannattaa nyt syvänmeren kaivostoiminnan kieltämistä ja 12 Euroopan maata on ilmaissut selkeän kannan samaan suuntaan. Tähän joukkoon kuuluu myös Suomi. Maailmanlaajuisesti 27 maata on tähän mennessä ilmoittanut haluavansa syvänmeren louhinnan aloittamiselle kiellon tai ainakin lykkäystä.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, tutkijat, kalastusteollisuus sekä useat yritykset, kuten Volvo, Northvolt ja Scania, vaativat suunnitelmille taukoa. Pohjoismaiden neuvostossa käsitellään ehdotusta kaikille Pohjoismaille toiminnan pysäyttämisen tukemiseksi.

Nyt olisikin korkea aika saada aikaan kansainvälisen merenpohjaviraston meriympäristön suojelua ja säilyttämistä koskeva yleislinjaus. Kyseessä on oikeudellinen keino, joka mahdollistaisi tauon valmistelemisen syvänmeren kaivostoiminnalle. Asiasta keskustellaan nyt ensimmäistä kertaa ISA:n yleiskokouksessa heinä-elokuussa Jamaikan Kingstonissa.

WWF:n toiveena on, että Suomi osallistuu kokoukseen ja ajaa aktiivisesti lykkäystä syvänmeren louhinnan aloittamiselle ennen kuin on liian myöhäistä.

”Suomi on ollut etunenässä vaatimassa taukoa syvänmeren kaivostoiminnan edistämiseen. Nyt Suomen ja muiden Pohjoismaiden on käytettävä ääntään suojellakseen syvänmeren pohjaa tuholta”, sanoo WWF:n Ryan.

Teknologian kehittämisestä ja kiertotaloudesta kaivostoiminnan korvaajia

Mineraalitarpeeseen syvänmeren kaivostoiminnan taustalla on myös toisenlaisia ratkaisuja, joihin ei liity ympäristötuhoja. Metallien kysyntää voi vähentää resurssien tehokkaalla käytöllä ja uudelleenkäytöllä. Asiantuntijaraporttien mukaan teknologian kehitys, käyttäytymismuutokset ja kiertotalous voivat vähentää kriittisten metallien kysyntää jopa 58 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Vihreä siirtymä ei vaadi merenpohjan mineraaleja. Syvämeri on tutkimattomien lajien koti, ekosysteemien aarreaitta ja korvaamaton koko ihmis- ja eläinkunnalle. Nyt tehdyt päätökset vaikuttavat valtameriin pitkälle tulevaisuuteen.”, muistuttaa Ryan.

Lue kattava juttumme syvänmeren ekosysteemeistä ja kaivostoiminnan vaikutuksista niihin täältä.