Syvänmeren kaivokset uhkaavat herkkää meriluontoa – miljoonia vuosia vanhat ekosysteemit vaarassa tuhoutua
Syvällä valtamerten pimeydessä elää valtava kirjo ihmisille vielä tuntemattomia eliöitä. Syvyyksissä makaa myös teknologiateollisuuden himoitsemia mineraaleja. Tutkijoiden varoituksista huolimatta kaivaminen on tarkoitus aloittaa Tyynellämerellä jo kahden vuoden kuluttua.
Syvänmeren pohja saattaa olla lajistoltaan yhtä runsas kuin trooppiset sademetsät. Suurinta osaa sen lajeista ja ekosysteemeistä ei ole vielä edes tutkittu, kuvailee WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
”Tutkijat löytävät syvänmeren pohjasta jatkuvasti uusia eliölajeja. Se on maapallon koskemattomin ekosysteemi, jota emme vielä täysin ymmärrä.”
Merenpohjassa saattaa piillä sekä vastauksia elämän syntyyn maapallolla että eväitä lääketieteelliseen kehitykseen.
Merenpohjat ovat myös mineraalirikkaita alueita. Syvyyksissä on muodostunut miljoonien vuosien aikana suuret määrät nikkeliä, kuparia ja kobolttia, joita tarvitaan esimerkiksi aurinkopaneelien, sähköautojen akkujen ja älypuhelinten valmistamiseen. Koska näiden metallien kysyntä on suuri, teknologiateollisuus havittelee niiden kaivamista merestä.
Vaikka syvänmeren tutkimus on vielä kesken, kanadalaisen The Metals Companyn kaltaiset suuryritykset kehittelevät jo teknologiaa, jolla mineraaleja saataisiin kaivettua useiden kilometrien syvyyksistä.
”Kaikki kehitteillä olevat tavat kerätä mineraaleja aiheuttaisivat peruuttamatonta tuhoa merenpohjan tasankojen ja vuorten ekosysteemeille” Ryan toteaa.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Syvänmeren pohja on lajistoltaan maailman rikkaimpia alueita. Tämä vihersilmä voi elää jopa kilometrin syvyydessä.
Merenalaisen vuoren pinnalla lähes kahden kilometrin syvyydessä kasvaa bambukorallia.
Syvänmeren pohjassa voi nähdä muun muassa erilaisia sateenvarjomustekaloja.
Tutkimusryhmä kuvasi tämän syvänmeren pohjassa elävän madon vuonna 2016.
Tuhon laajuutta on vaikea ennustaa
Koska tieteellinen tieto syvänmeren ekosysteemeistä on vielä rajallista, kaivausten aiheuttaman tuhon laajuutta on vaikea arvioida etukäteen.
”Meret ovat jo nyt valtavassa ahdingossa ilmastonmuutoksen ja muun ihmisistä aiheutuvan paineen, kuten teollisen kalastuksen takia. Kun lisätään vielä kaivostoiminnan vaikutukset, seuraukset voivat olla arvaamattomia”, Ryan sanoo.
Tutkijoiden arviot syvänmeren kaivosteollisuuden vaikutuksista ovat karuja. Kaivauksissa irtautuva maa-aines saattaa ajelehtia kauas kaivauspaikoilta ja tukehduttaa merieläimiä, jotka suodattavat ravintonsa vedestä. Jäteveden myrkylliset metallit voivat sairastuttaa merieläimiä ja päätyä ravintoketjun kautta myös ihmisten lautasille. Koneista lähtevä ääni ja kirkkaat valot taas häiritsisivät valaiden ja muiden kaikuluotaavien sekä äänille ja valolle herkkien eläinten suunnistamista ja kommunikointia.
Merenpohjasta louhittavat monimetallinoduulit toimivat kotina useille selkärangattomille eläimille, kuten sienieläimille ja nilviäisille. Noduulit ovat perunan kokoisia mustia möhkäleitä, jotka koostuvat erilaisista metalleista. Niiden muodostuminen on vienyt miljoonia vuosia, ja elinympäristöjen toipuminen kaivauksien aiheuttamasta mullistuksesta saattaa viedä yhtä kauan.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Syvänmeren kaivokset aiheuttaisivat toteutuessaan mittaamatonta tuhoa miljoonia vuosia vanhoille ekosysteemeille.
WWF vaatii lisää aikaa tutkimukselle
Ensimmäisten kaupallisten kaivausten on tarkoitus alkaa jo kahden vuoden kuluttua, sillä saarivaltio Nauru ilmoitti viime kesänä haluavansa aloittaa kaivostoiminnan Tyynellämerellä.
Syvänmeren pohja on ihmiskunnan yhteistä perintöä, ja sitä hallinnoi kansainvälinen merenpohjavirasto ISA. ISA on vastuussa syvänmeren pohjan luonnonvaroista, ja virasto laatii myös kaivostoimintaa koskevat säännöt. Naurun ilmoituksesta johtuen ISA:n tulisi laatia säännöt kiireesti ja huteralla tietopohjalla: kun ilmoituksesta on kulunut kaksi vuotta, kaivostoiminta voi alkaa, olivat säännöt riittävät tai eivät.
WWF ei hyväksy kiirehdittyä sääntelyä, vaan on mukana ajamassa kansainvälistä lykkäystä kaivostoiminnan aloittamiselle. Syvänmeren kaivostoimintaa ei tule aloittaa ennen kuin kaivauksista aiheutuvia haittoja pystytään arvioimaan huolellisesti ja toiminnalle on asetettu tiukat säännöt. Kaksi vuotta on tähän liian lyhyt aika.
”Ihmiskunnalla on ollut tapana toimia ensin ja ajatella vasta sitten. Nyt meillä olisi kerrankin mahdollisuus laatia tutkittuun tietoon perustuvat säännöt toiminnalle jo ennen kuin se aloitetaan”, Ryan toteaa.
Toivoa on, sillä moni valtio ja järjestö on jo osoittanut tukensa lykkäykselle. Yksi suuri askel otettiin syyskuussa, kun Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN äänesti kaivostoiminnan lykkäämisen puolesta.
”Pyrimme saamaan mahdollisimman monen valtion tuen lykkäykselle. Lisäksi yritämme saada yrityksiä allekirjoittamaan sitoumuksen, jossa ne lupaavat olla käyttämättä syvänmeren kaivannaisia tuotteissaan”, Ryan kertoo WWF:n tekemästä työstä.
Kierrätyksestä ja uudesta teknologiasta vaihtoehto kaivoksille
Louhimisintoa voitaisiin hillitä myös kierrättämällä mineraaleja aiempaa tehokkaammin ja kehittämällä uusia kierrätystekniikoita. Tällä hetkellä esimerkiksi koboltista kierrätetään arviolta 25–50 prosenttia ja litiumakuista jopa vain alle viisi prosenttia. Uudet laitteet tulisi suunnitella siten, että niiden tullessa käyttöikänsä päähän mineraalit saisi kerättyä helposti uusiokäyttöön.
”Kuluttaja voi vaikuttaa ostamalla vain tarpeellisia laitteita ja panostamalla vanhojen laitteiden kierrätykseen. Voi myös suosia sellaisten yritysten tuotteita, jotka ovat sitoutuneet olemaan käyttämättä syvänmeren kaivannaisia”, Ryan neuvoo.
Yritykset perustelevat syvänmeren kaivoksia teknologiateollisuuden suurella mineraalitarpeella. Merenpohjaan ei kuitenkaan kannata kajota hätiköiden, sillä akkuteknologia kehittyy jatkuvasti, eikä lähitulevaisuuden mineraalitarpeita voi arvioida pelkästään jo markkinoilla olevien teknologioiden perusteella.
”Kun syvänmeren kaivostoiminta on kerran aloitettu, siitä aiheutunutta hävitystä on mahdotonta korjata jälkikäteen”, Ryan tiivistää
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.