WWF:n tuore Living Planet -raportti: selkärankaisten villieläinten populaatiot pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia
Selkärankaisten villieläinten tilanne on heikentynyt merkittävästi 50 vuodessa, ilmenee WWF:n Living Planet-raportista. Joka toinen vuosi julkistettava raportti tarjoaa uuden tiedon lisäksi ratkaisuja huolestuttavaan tilanteeseen.
WWF:n Living Planet 2024 -raportti tuo uutta tietoa maapallon luonnon tilasta. Raportti perustuu Living Planet -indeksiin*, joka tarkastelee 5 495 selkärankaisen eläinlajin lähes 35 000 populaatiota eri puolilla maailmaa. Indeksin aineisto on aiempaa suurempi, sillä mukana on uutta tutkimustietoa esimerkiksi Brasiliasta ja Mekongin jokialueelta Kaakkois-Aasiasta. Tarkastelussa olevat populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia vuosina 1970–2020.
“Tilanne on huolestuttava, mutta meillä on olemassa keinot kääntää kehityksen suunta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen, ja nyt tarvitaan konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamiseksi”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Jari Luukkonen.
Living Planet -indeksi kuvaa suhteellisia muutoksia populaatioiden koossa. Se ei kerro, kuinka paljon villieläinten laji- tai yksilömäärät ovat vähentyneet.
“On selvää, ettei yhdellä indeksillä voi kuvata kaikkia eläinpopulaatioissa meneillään olevia muutoksia. Silti Living Planetin kaltaiset indeksit voivat toimia barometreinä ekosysteemien hyvinvoinnille, samaan tapaan kuin osakemarkkinoita kuvaavat indeksit kuvaavat markkinoiden yleistä trendiä”, Luukkonen sanoo.
Raportin mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen on luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö erityisesti ruuantuotannon tarpeisiin. Myös lajien kestämätön käyttö, kuten ylikalastus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle.
“Luonto- ja ilmastokriisien seuraukset ovat moninaiset. Kuluneiden kuukausien helleaallot, metsäpalot ja tulvat ovat muistuttaneet siitä, miten luonto voi suojata myös meitä ihmisiä. Monimuotoiset kosteikot varastoivat tulvavesiä, metsät ja kasvit suojaavat rannikoita myrskyiltä, joentörmiä ja rinteitä eroosiolta sekä ehkäisevät maanvyöryjä”, Luukkonen sanoo.
Amazonindelfiinin eli inian populaatio kutistui 65 % vuosina 1994–2016 Mamirauán suojelualueella Brasiliassa. Populaation pienentymisen syinä olivat etenkin takertuminen verkkoihin ja delfiinien pyynti. Tuore tutkimus osoittaa myös, että ilmastonmuutos on jokidelfiinille kasvava uhka. Vuonna 2023 yli 330 jokidelfiiniä kuoli vain kahdessa järvessä lämpöaallon ja kuivuuden seurauksena. WWF suojelee jokidelfiinien elinympäristöjä esimerkiksi Bolivian Amazonilla.
Keikahduspisteiden uhka kasvaa
Living Planet -raportin mukaan luontokato ja ilmastonmuutos ajavat maapalloa yhä lähemmäs niin kutsuttuja keikahduspisteitä, joilla voi olla peruuttamattomia seurauksia. Tällaisia keikahduspisteitä olisivat esimerkiksi Amazonin sademetsän muuttuminen hiilinielusta päästöjen lähteeksi ja Itämeren kalakantojen romahtaminen.
“Meidän on vältettävä keikahduspisteitä viimeiseen saakka. Amazonin tilanne on todella huolestuttava, sillä alueella on parhaillaan käynnissä piinaavan paha metsäpalokausi. Tällaisia tilanteita pitäisi pystyä suitsimaan”, Luukkonen sanoo ja muistuttaa myönteisten murrosten mahdollisuudesta.
“Uusiutuva energia on valtavirtaistumassa, sukupuuton partaalla olevien lajien kantoja merikotkasta tiikeriin on saatu kasvuun ja yhä useampi yritys toimii päästöjensä vähentämiseksi.”
Konkreettinen esimerkki suojelun voimasta on myös virtavesien ennallistaminen. Patojen purun alta vapautuneissa koskissa on tavattu Suomen mittakaavassa ennätysmäisiä poikastiheyksiä. Esimerkiksi Rautjärven Hiitolanjoella oli tänä vuonna kaksinkertainen määrä äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikasia viime vuoteen verrattuna.
Virtavesien luonto kaipaakin kipeästi apua, sillä makeiden vesien lajien populaatiot ovat Living Planet -raportin mukaan kärsineet eniten.
Myssypingviinien populaatio kutistui Etelämantereen eteläisissä osissa 61 % vuosina 1980–2019. Romahduksen taustalla on ilmastonmuutos, joka on muuttanut jääpeitettä sekä vähentänyt myssypingviinien ravintoa, krillejä. Kun krilliä on tarjolla vähemmän, pingviinit vaeltavat enemmän, mikä lisää pesinnän epäonnistumisen riskiä.
YK-kokouksista odotetaan käytännön toimia
Tänä syksynä päättäjillä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa YK:n luontokokouksessa Kolumbiassa ja ilmastokokouksessa Azerbaidžanissa. Kokouksissa on esitettävä konkreettisia toimia aiempien sitoumusten saavuttamiseksi sekä tehtävä vaikuttavia päätöksiä luonto- ja ilmastotoimien rahoituksesta. Keskeistä on etenkin kehittyvien maiden tukeminen.
“Lisäksi päättäjien on tunnustettava linkit luontokadon ja ilmastonmuutoksen välillä entistä paremmin. Kriisit ruokkivat toisiaan, joten ne on myös kansainvälisissä sopimuksissa sidottava paremmin yhteen”, Luukkonen sanoo.
Living Planet -raportti muistuttaa myös, miten luonnon suojelemisen ja ennallistamisen lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia niin ruuan kuin energian tuotantoon ja kulutukseen.
“Ytimessä on talous: edelleen huomattavia määriä rahaa kohdistetaan ympäristölle haitalliseen toimintaan. Luonnonvaroja on edelleen taloudellisesti kannattavampaa ylikuluttaa kuin käyttää kestävästi. Nyt vihdoin tulisi ottaa kestävyys kaikkea toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Yritysmaailmassa hyvä alku on siirtymäsuunnitelma, jonka avulla yritys sovittaa toimintansa maapallon kantokyvyn rajoihin”, Luukkonen toteaa.
Mikä Living Planet -raportti?
- WWF julkaisee tieteeseen perustuvan, luonnon monimuotoisuuden tilaa käsittelevän raportin joka toinen vuosi.
- *Raportin ytimessä on Living Planet -indeksi, joka kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa vuosien 1970 ja 2020 välillä. Living Planet -indeksi ei kerro, kuinka paljon villieläinten laji- tai yksilömäärät ovat vähentyneet. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.
- Living Planet -indeksin tavoitteena on kuvata selkärankaisten eläinlajien populaatioiden yleistä trendiä. Näin voidaan tarkastella luonnon monimuotoisuuden yleistä kehitystä.
- Runsas- ja harvalukuisten lajien muutokset käsitellään indeksissä samanarvoisina. Indeksin laskennassa on tehty korjaavia painotuksia maantieteellisesti, elinympäristöittäin ja lajiryhmittäin, jotta indeksi antaisi paremman arvion kokonaistilanteesta. Ilman painotuksia tietyt alueet ja lajiryhmät, joista on enemmän lähdeaineistoa, saisivat liian suuren painoarvon.
- Living Planet -indeksi reagoi herkästi kaikkein eniten taantuneisiin ja toisaalta kaikkein eniten kasvaneisiin populaatioihin. Aiemmissa vertailuissa on kuitenkin todettu, että jos molemmat ääripäät poistetaan aineistosta, indeksin yleinen trendi on edelleen voimakkaasti laskeva.
- Living Planet -indeksin lisäksi muutkin luonnon monimuotoisuutta mittaavat tutkimukset kertovat luonnon hädästä. Esimerkiksi kansainvälinen luontopaneeli IPBES arvioi sukupuuton uhkaavan jopa miljoonaa lajia.
Auta nyt WWF:n kummina!
Tilanne on kriittinen. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 73 prosenttia 1970-luvulta lähtien. WWF-kummien tuella teemme kaikkemme, jotta ihmisen aiheuttama luontokato ja ilmastonmuutos eivät aja maapalloa kohti peruuttamattomia muutoksia. Luonto elpyy, kun annamme sille mahdollisuuden.