YK:n ilmastokokous käynnistyy – ”Ilmastorahoituksen lisääminen on sijoitus turvalliseen tulevaisuuteen”
Tänään Azerbaidžanin Bakussa alkavan YK:n ilmastokokouksen päätavoitteena on saada maailman maat sitoutumaan ilmastorahoituksen lisäämiseen. WWF ehdottaa ilmastokokouksiin myös uutta neuvotteluteemaa, joka huomioisi luonnon keskeisen roolin ilmastokriisin ratkaisemisessa.
Bakun ilmastokokouksessa neuvotteluissa pääroolissa on raha, sillä ilmastorahoituksen tarve on kasvanut jatkuvasti ilmaston lämpenemisen jatkuessa. Kehityksen taustalla on paitsi päästövähennysten liian hidas tahti, myös viivyttely aiempien rahoituspäätösten toimeenpanossa. Esimerkiksi vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa sovitulle 100 miljardin dollarin (noin 101 mrd euroa) vuotuiselle rahoitustasolle pääseminen kesti maailman mailta noin 13 vuotta.
”Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että ilmastokriisi tulee sitä kalliimmaksi, mitä pidempään odotellaan”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Tänä vuonna WWF odottaa neuvotteluilta päätöstä globaalin ilmastorahoituksen nostamisesta riittävälle tasolle. Ilmastokokouksen neuvottelupöydissä uudesta rahoitustavoitteesta puhutaan nimellä New Collective Quantified Goal (NCQG).
”Ilmastorahoituksen lisääminen on sijoittamista turvallisempaan tulevaisuuteen. Jos maailman maat eivät ole valmiita panostamaan kriisin ratkaisemiseen rahallisesti, ilmastoriskit ja -tuhot tulevat kasvamaan entisestään”, Nordman toteaa.
Länsimaiden osoitettava halunsa ratkaista globaali kriisi
Erityisen tärkeää on rahoitusvastuun jakaminen oikeudenmukaisesti maiden kesken. Nykyiset kehittyneet maat ovat kasvattaneet taloutensa pitkälti fossiilisia polttamalla. Se on johtanut maapallon keskilämpötilan hälyttävän nopeaan, yhä jatkuvaan nousuun, ja heikentänyt luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia etenkin kehittyvissä maissa.
Bakun kokouksessa länsimaiden on annettava vahva signaali tuestaan kehittyville maille.
”Emme voi olettaa, että kaikkein vähiten nykyisestä ilmastokriisistä vastuussa olevat maat kantaisivat taakan. Ellei päästöjä saada kuriin kaikkialla, ongelmat vain syvenevät. Siksi köyhempien maiden on saatava tukea fossiilittomiin energialähteisiin siirtymiseen.”
Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi rahoitusta tarvitaan myös muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi. Bakun ilmastokokoukselta odotetaankin päätöstä myös siitä, miten rahoitus kohdistetaan ilmastokriisin hillinnän, sopeutumisen sekä vahinkojen korjaamisen välillä. Nyt neuvoteltavan rahoitustavoitteen summa tulisi jakaa tasan hillintä- ja sopeutumistoimiin.
“Sopeutumisrahoituksen valtava tarve kuvastaa tilanteen vakavuutta. Vaikka panostuksia sopeutumiseen tarvitaan myös Euroopassa, se ei saa vähentää rahoitusta taloudellisesti heikommassa asemassa oleville valtioille”, Nordman muistuttaa.
(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta, ja aiheuttaa siten huomattavaa vahinkoa luonnolle ja ihmisille. Esimerkiksi Amazonin alueella (kuvassa) jokien vedenpinta on ollut viime vuosina historiallisen matalalla.
Tiesitkö, että...
“Merkittävä osa investoinneista päästöttömään sähkötuotantoon sekä maatalouden ja teollisuuden vähäpäästöisiin tuotantotapoihin tulee yksityiseltä sektorilta. Valtioiden budjettirahoituksen lisäksi tarvitaan kaikkien rahavirtojen uudelleen ohjaamista tukemaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemistä”, sanoo Nordman.
Hillinnän ja sopeutumisen lisäksi rahaa tarvitaan myös ilmastovahinkojen korvaamiseen. Kaksi vuotta sitten Egyptin ilmastokokouksessa perustetun ja viime vuonna toimintansa aloittaneen vahinkoja ja menetyksiä korvaavan rahaston varat ovat nekin edelleen hyvin puutteelliset suhteessa tarpeisiin.
”Suomikaan ei ole vielä suorittanut viime vuonna lupaamansa kolmen miljoonan maksua rahastolle”, Nordman tähdentää.
Vaikka tarve on suuri, ei tilanne kuitenkaan ole toivoton.
Viime vuonna esimerkiksi maailmanlaajuiset rahalliset panostukset uusiutuvaan energiaan nousivat ensi kertaa fossiilisiin käytetyn summan tasolle, Euroopassa tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettiin enemmän sähköä kuin fossiilisilla, ja EU:n päästöt laskivat enemmän kuin koskaan aiemmin yksittäisen vuoden aikana.
Poliittiset neuvottelut ovat silti usein vaikeita ja lopputulemat kompromisseja.
”Toistamisen uhallakin haluan muistuttaa, että ratkaisut ovat jo olemassa ja ne on todistettu toimiviksi. Nyt tarvitaan enää tahtoa ottaa ne käyttöön”, Nordman toteaa.
Luonnon rooli ilmastokriisissä huomioitava
Uudesta rahoitustavoitteesta sopimisen lisäksi WWF painottaa kokouksessa ilmastokriisin ja luontokadon yhteyttä – ja sitä, että luonto on avainasemassa ilmastokriisin ratkaisemisessa. Tavoitteena on, että vuosittaisten ilmastokokousten ohjelmaan lisättäisiin uusi, maailmanlaajuisen luonto- ja ilmastopolitiikan yhdistävä neuvotteluteema.
”Nykyisillä poliittisilla areenoilla luonto ja ilmasto ovat usein liian kaukana toisistaan, vaikka sekä luontokadon että ilmastokriisin ratkaisuja voitaisiin edistää samoilla keinoilla. Pahimmillaan tällainen siiloutuminen voi johtaa ilmastotoimiin, jotka vahingoittavat luontoa, tai päinvastoin”, Nordman sanoo.
Uuden neuvotteluteeman perustaminen voisi nostaa luontopohjaiset ratkaisut neuvottelupöydissä oikeaan arvoonsa.
”Oikein suunniteltuina luontopohjaiset ratkaisut, kuten metsien suojelu ja luonnon ennallistaminen, voivat johtaa merkittäviin päästövähennyksiin ja edistää siirtymää luonnon kannalta kestävään talousjärjestelmään”, Nordman sanoo.
WWF vaikuttaa Azerbaidzhanin ilmastokokouksessa paikan päällä käyden keskusteluja valtioiden neuvottelijoiden kanssa sekä muistuttaen päättäjiä siitä, että ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava yhdessä. Vuoden mittaan WWF on antanut myös kirjallisia lausuntoja neuvotteluja valmisteleville työryhmille.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!