YK:n luontokokous päättyi pettymykseen: “Luontokato ei pysähdy näillä eväin”
Kolumbian Calissa järjestetyn YK:n luontokokouksen anti oli pettymys. Kokouksen päätavoitteista, eli luontokadon torjunnan mittareista ja luontotyön rahoituksesta kehittyvissä maissa, ei päästy sopuun. Merkittävää kokouksessa oli päätös siitä, että alkuperäiskansoille luodaan pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.
Maailman valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaraja tulee vastaan pian, eikä tänään päättyneen YK:n luontokokouksen (COP16) lopputulos kiritä maailman valtioita riittävästi kohti tavoitetta.
Neuvottelujen ytimessä olivat luontotoimet ja niiden rahoitus ja seuranta. Maailman valtiot sitoutuivat kaksi vuotta sitten Montrealissa (COP15) tekemään kansalliset suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi. Ennen kokouksen alkua vain 10 prosenttia maailman maista oli toimittanut oman kansallisen suunnitelmansa luontokadon pysäyttämiseksi. Kokouksen päättyessä lukumäärä oli noussut muutamalla kymmenellä, kun yhteensä 44 maata olivat toimittaneet suunnitelmansa.
“Luontokato ei pysähdy näillä eväin, eikä Suomi selvinnyt puhtain paperein. Suomi ei julkaissut kokouksessa omaa suunnitelmaansa eli biodiversiteettistrategiaansa. Odotamme nyt kattavaa strategiaa, joka vastaa moniin avoimiin kysymyksiin esimerkiksi eri toimijoiden rooleista ja vastuista luontokadon pysäyttämisessä meillä Suomessa”, sanoo neuvotteluja paikan päällä seurannut WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Amazonin sademetsä palaa.
Rahoitus jälleen kipukohtana
Kansallisten suunnitelmien lisäksi vaikeaksi teemaksi osoittautui rahoitus. Vaikka kaikki kansainvälisen sopimuksen osapuolet saisivat kansalliset suunnitelmat lopulta aikaiseksi, niiden toimeenpanoon vaaditaan riittävää rahoitusta.
Kokouksen loppumetreillä päästiin sopuun geenivaroihin liittyvästä rahoitusmekanismista, jonka avulla esimerkiksi lääkeyhtiöt ohjaisivat rahaa geenivarojen suojeluun. Sen sijaan laajemmasta luonnon monimuotoisuusrahastosta ei päästy sopuun.
“On hälyttävää, että päätökset rahoituksesta jäivät puutteellisiksi. Meillä länsimailla on velvollisuus tukea kehittyviä maita, sillä olemme pitkälti vastuussa niin luontokadon kuin ilmastokriisin etenemisestä. Kulutamme päivittäin tuotteita, jotka tuotetaan muualla ja näin ulkoistamme haitallisia ympäristövaikutuksiamme muihin maihin”, Tarvainen sanoo.
Suomi ei ilmoittanut Calin-kokouksessa tuesta luonnon monimuotoisuuden suojeluun kehittyvissä maissa, vaikka se on yksi luontosopimuksen tavoitteista.
Tarvaisen mukaan luonto tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
“Kaikki toimialat ja sektorit pitää saada mukaan, myös ne toimijat, jotka rahoituksesta päättävät. Etenkin valtionvarainministeriöillä on keskeinen rooli rahoituksen suuntaamisessa. Suomi on mukana eri maiden valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiossa, ja luontopuolella tarvittaisiin vastaavaa otetta”, Tarvainen toteaa.
Merkittävää kokouksessa oli päätös siitä, että alkuperäiskansoille luodaan pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.
Luonto on turvallisuuden tae
Kokouspaikkana Kolumbia oli varsin ajankohtainen. Ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot ovat koetelleet Kolumbiaankin ulottuvaa Amazonin sademetsää tänä vuonna, ja tilanne on ollut vakava myös eläimille.
“Metsäpaloilla on ollut dramaattisia vaikutuksia alueen lajistoon ja ihmisiin jo nyt. Näidenkin palojen myötä on koko ajan entistä selvempää, miten luonto- ja ilmastotoimet ovat sijoitus myös turvallisuuteen”, Tarvainen sanoo.
Myös YK:n pääsihteeri António Guterres nosti kokouksessa esiin, miten ihmiskunta käy luontoa vastaan sotaa, jolla ei voi olla voittajaa. Hänen mukaansa olemme päivä päivältä lähempänä keikahduspisteitä, jotka voivat ruokkia nälänhätää, pakolaisuutta ja aseellisia konflikteja.
”Monimuotoinen luonto on arvokasta ja kaiken elämän edellytys. Vaikka tilanne on hälyttävä, meillä on toivoa, sillä ratkaisut ovat olemassa. Toimimalla yhdessä voimme vielä onnistua”, Tarvainen sanoo.
Mikä COP16-kokous?
- Maailman valtiot kokoontuivat 21.10.–2.11.2024 Kolumbian Caliin YK:n biodiversiteettisopimuksen 16. osapuolikokoukseen.
- Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun valtiot pääsivät yhdessä seuraamaan niiden tavoitteiden toimeenpanoa, joista sovittiin kaksi vuotta sitten Montrealissa.
- Sopimusten osapuolten piti toimittaa kokoukseen kansalliset suunnitelmansa (NBSAP = National Biodiversity Strategies and Action Plans). Kokouksen päättyessä 44 maata oli toimittanut oman suunnitelmansa sihteeristölle. Suomen biodiversiteettistrategiaa ei ole julkaistu, vaikka se on ollut pitkään valmisteilla.
- Seuraava biodiversiteettikokouksen osapuolikokous järjestetään Armeniassa vuonna 2026.
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.