Ruoantähteistä huolehtiminen on retkeilijän naalinsuojelua – WWF kannustaa tunturialueilla liikkujia vähentämään ketulle päätyvää ravintoa
Kalanperkeet, makkaranjämät, metsästyksen saalistähteet – kaikki nämä kelpaavat ruoaksi naalin kilpailijalle ketulle, joka osaakin tehokkaasti hyödyntää ihmiseltä jääneet tähteet. WWF kehottaa kaikkia tunturialueilla liikkujia tuomaan pois ketulle kelpaavan ravinnon.
Kaikki tietävät, etteivät muoviroskat kuulu luontoon, mutta harvempi tulee ajatelleeksi, että myös eloperäinen, kompostoituva jäte voi olla luonnossa haitallista.
WWF aloittaa kampanjan, jonka tarkoituksena on muistuttaa tunturialueilla kulkijoita, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita keräämään ja viemään pois aivan kaiken mukanansa tuoman jätteen. Ruoantähteet voi myös hävittää autiotuvan kompostoriin tai kompostoivaan ulkohuussiin. Riistan saalistähteet tai kalanperkeet voi kaivaa maahan tai piilottaa kivien alle, jolloin kettu ei saa niistä helposti vainua.
”Ruoantähteitä ei tulisi jättää näkösälle luontoon missään, mutta aivan erityisen tärkeää se on avotunturialueilla, missä naalit elävät. Jokainen voi suojella naaleja ja auttaa hillitsemään ketun runsastumista huolehtimalla, ettei sille jää ruokaa luontoon”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tuntureilla liikkuvia muistutetaan jätehuollon tärkeydestä myös opaskylttien avulla, joita viedään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Pohjois-Lapin luontokeskuksiin ja avotunturialueiden autiotuville. Lisäksi olemme tavanneet tunturialueiden matkailuyrittäjiä, teemme aiheesta informatiivisia videoita sosiaaliseen mediaan ja tiedotamme kalastus- ja metsästyslupien ostajia.
(Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.)
Kettu hyötyy ihmisen luontoon jättämistä ruoantähteistä. Kun sopuleita ja myyriä ei ole, kettu hakeutuu ihmisen läheisyyteen etsiäkseen ruokaa.
Kettu valtaa naalin elintilaa
Naali on pienikokoinen koiraeläin, joka on sopeutunut tunturiluonnon äärimmäiseen niukkuuteen. Se tulee toimeen paljon vähemmällä kuin sen suurempikokoinen kilpailija kettu.
Kettu on lajina joustava jokapaikanhöylä. Se on sopeutunut elämään niin kaupungissa citykettuna kuin tunturialueiden puuttomilla paljakoilla. Missä ikinä kettu elääkin, se osaa taitavasti hyödyntää ihmiseltä luontoon jääneitä ruoantähteitä.
Kettu valtaa naalien pesäluolastoja ja ottaa haltuunsa niiden elinympäristöjä Tunturi-Lapissa. Kettu kuuluu Lapin luontaiseen lajistoon, mutta se on runsastunut voimakkaasti tunturialueilla ihmistoiminnan tuloksena. Kettu hyötyy paitsi ilmastonmuutoksen seurauksena lauhtuneista talvista, porotalouden takia puuttuvista suurpedoista sekä kaikesta ihmisen jälkeensä jättämästä ravinnosta.
Siksi WWF haastaakin kaikki avotuntureilla kulkijat mukaan naalinsuojelutalkoisiin.
Jätekampanja on osa laajempaa naalinsuojeluhanketta, jota osarahoittaa Euroopan unionin Interreg Aurora -rahasto. Hankkeessa ovat lisäksemme mukana Metsähallitus, WWF Ruotsi, Tukholman yliopisto, Tromssan yliopisto, Norjan luonnontutkimuksen instituutti NINA sekä Norrbottenin, Västerbottenin ja Jämtlandin lääninhallitukset Ruotsista.
Lue vinkit ruoantähteiden, kalanperkeiden ja saalisjätteiden hävittämiseen (juttu avautuu uuteen ikkunaan).
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.