Näin varaudut punkkeihin villillä pihalla

WWF kannustaa Ala villiksi -kampanjalla yhdessä OP Ryhmän kanssa suomalaisia antamaan lisää tilaa luonnolle pihoilla, parvekkeilla ja mökeillä. Kampanjan laskuriin onkin jo ilmoitettu yli kolme miljoonaa villiä neliötä.

Niityt, pusikot ja pitkäksi venähtäneet nurmikot saattavat kääntää ajatukset myös puutiaisiin, eli kansankielellä punkkeihin. Villiinnyttäminen ei automaattisesti tarkoita puutiaisten määrän lisääntymistä. Niiden esiintymiseen vaikuttaa moni asia, kuten niitä kantavien “isäntäeläinten” määrä ja liikkuminen sekä olosuhteiden kosteus. Miten villiinnyttäjän kannattaa huomioida puutiaisten riski?

“Villiinnyttämisen peukalosääntö on hallittu hoitamattomuus. Luonnon voi antaa ottaa vallan sellaisilla paikoilla, jotka eivät ole pääkulkuväyliä”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.

Keräsimme monimuotoisuuden lisäämisestä innostuneelle viisi vinkkiä varautumiseen sellaisilla alueilla, joilla puutiaisia tavataan.

1: Suojaudu punkeilta

Jokainen voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseensä. Punkeilta voi suojautua pitkälahkeisilla ja -hihaisilla vaatteilla. Pihatöissä on järkevää sonnustautua myös saappaisiin. Tehokkaita hyönteiskarkotteita voi halutessaan käyttää vaikkapa ranteissa, hihansuissa ja saappaan suuaukoilla. Säännölliset punkkitarkistukset ovat tärkeitä.

Niin kutsuttu punkkirokote suojaa puutiaisaivotulehdukselta, jota kutsutaan myös puutiaisaivokuumeeksi. On olennaista muistaa, ettei rokote estä punkkeja tarttumasta ihoon tai tartuttamasta borrelioosia. Suojautuminen ja punkkisyynit ovat rokottautuneillekin tärkeitä.

2: Valitse villiinnytettävä alue tarkoin

Luonnolle voi antaa enemmän tilaa niillä alueilla, jotka eivät ole aktiivisessa käytössä. Esimerkiksi tontin reunamat ovat hyviä paikkoja villiinnyttää.

Puutiaiset viihtyvät paremmin kosteissa ja varjoisissa paikoissa, joten tällaisia alueita villiinnyttäessä kannattaa suojautua tarkasti.
Mahdollisuuksien mukaan pihaa voi myös aidata, jos alueella liikkuu paljon punkkeja kantavia nisäkkäitä, esimerkiksi jäniksiä, supikoiria, kauriita ja peuroja. Toki pienet hirvieläimet voivat hyppiä liian matalien aitojen yli.

3: Huolehdi kulkureiteistä

Erittäin tärkeää on pitää kulkureiteillä ja niiden välittömässä läheisyydessä kasvillisuus matalana. Kulkureittien ympärille voi raivata esimerkiksi ruohotrimmerillä tai viikatteella metrin levyisen suojavyöhykkeen, jotta heinät ja muu kasvillisuus eivät yletä hipomaan kulkijaa.

4: Huomioi eri elinympäristöjen piirteet

Jos pihallasi on niitty, olisi sitä tärkeää pitää avoimena niittämällä tai mahdollisuuksien mukaan laiduntamalla. Pusikoituminen ja vieraskasvilajien leviäminen tulisi estää, jotta monimuotoisuus pääsee todella kukoistamaan. Niittotöissä tulee muistaa suojautua huolellisesti ja tehdä punkkitarkistus töiden päätteeksi.

Nurmikoiden olisi puolestaan hyvä antaa kasvaa paikoin pidemmäksi, ja mahdollisuuksien mukaan harventaa leikkuuväliä. Ehkä osan nurmesta voi antaa kasvaa pidempänä koko kesän, ja kyseisellä alueella kulkiessa kiinnittää erityistä huomioita punkkien riskiin.

5: Kokeile punkkilakanaa

Olet ehkä törmännyt uutisissa kikkaan, jossa valkoista kangasta vedetään pitkin pihaa sen toivossa, että punkit tarraisivat kankaaseen kiinni. Tämä niin kutsuttu punkkilakana on hyvä tapa kartoittaa, elääkö omalla pihalla punkkeja.

Asiantuntijan mukaan punkkilakanasta on hyötyä erityisesti silloin, jos sitä jaksaa vetää pitkin pihaa useamman kerran viikossa ja vuodesta toiseen. Kaikista punkeista ei pääse eroon, mutta kikka saattaa paljastaa punkkien keskittymiä – alueita, joiden läheisyydessä kannattaa suojautua erityisen tarkasti.

Flanellikangas soveltuu hyvin punkkilakanaksi, sillä punkit takertuvat epätasaiseen pintaan sileää kangasta helpommin. Punkkilakanaa vetäessä kannattaa myös kiinnittää huomioita vuorokaudenaikaan. Keskipäivällä on paahteisempaa, jolloin punkit pysyttelevät alempana kasvillisuuden joukossa. Illan tullen punkkeja tarttuu lakanaan enemmän.

Vinkkien koostamisessa on auttanut punkkeihin perehtynyt Luonnonvarakeskuksen vieraileva tutkija, emeritusprofessori Heikki Henttonen.

Ala villiksi -kampanjan pääyhteistyökumppani on OP Ryhmä.