Metsänomistajista miltei kolme neljästä olisi valmiita tilarajat ylittävään yhteissuunnitteluun kirjanpainajatuhojen hillitsemiseksi
Valtaosa metsänomistajista toivoo metsätilarajat ylittävää ja helposti järjestyvää suunnittelua kirjanpainajatuhojen hillitsemiseksi, kertoo WWF:n, LähiTapiolan ja Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen teettämä kysely. Nykyisin jokainen metsänomistaja tekee halutessaan torjuntatoimia omilla maillaan, mutta toimet voivat jäädä tehottomiksi, jos ympäröivissä metsissä on kirjanpainajille suotuisat olot.
Kirjanpainaja-kuoriainen aiheuttaa ilmastonmuutoksen myötä entistä suurempia metsätuhoja. Tuhoille alttiita ovat erityisesti tasaikäiset, laajat kuusikot kuivilla kasvupaikoilla. Paras keino välttää kirjanpainajan aiheuttamia metsätuhoja onkin varautuminen niihin etukäteen.
Kyselyn mukaan miltei puolet metsänomistajista oli uudistanut suositusten mukaisesti metsänsä sekametsäksi, mikä ennaltaehkäisee tuhoja. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista oli poistanut kirjanpainajan vioittamia kuusia. Tuhon leviämisen estämisen kannalta tärkeintä on, että poistetaan puita, joihin kirjanpainaja on juuri iskenyt. Ne voidaan tunnistaa esimerkiksi pihkavuodoista. Vanhojen pystyyn kuolleiden puiden poistaminen ei ole yhtä tärkeää, vaan se on kirjanpainajan luontaisten vihollisten ja metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta jopa haitallista.
“Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa kirjanpainajan osalta sitä, että metsissä lisätään muita puulajeja kuin kuusta. Puuntuotannon varmistamiseksi on siis tärkeää lisätä sekapuustoisuutta. Tämä on arvokasta myös metsälajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi, sillä useat lajit tarvitsevat lehtipuita”, kertoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
”Valtakunnallisesti 63 prosentille metsänomistajista ei ole suositeltu sekametsälle uudistamista. Keski-Suomessa tulokset ovat paremmat ja peräti 82 prosenttia vastaajista on uudistanut metsänsä sekametsäksi, kun koko maan tasolla osuus on 68 prosenttia. Tuloksista näkyy Mhy Päijänteen edelläkävijänä lanseeraama Sekaviljely-tuote. Sen avulla parannetaan metsien tuhonkestävyyttä, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja pienennetään metsänviljelyn kustannuksia”, toteaa Mhy Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo.
LähiTapiola toivoo varautumista kirjanpainajaan laajana rintamana
Kirjanpainajatuhojen riski on kasvattanut joka viidennen metsänomistajan kiinnostusta metsän vakuuttamiseen. Kyselyn mukaan 57 prosentilla metsänomistajista on metsävakuutus ja 34 prosentilla metsänomistajista on sellainen vakuutus, joka jo korvaa hyönteistuhoja.
”LähiTapiolalla on tahtotila vakuuttaa metsiä jatkossakin myös hyönteistuhojen osalta. Uusi tuhoriskimallimme ja kehittyvä teknologia auttavat meitä ennakoimaan, missä hyönteistuhoja tulee esiintymään. Ennaltaehkäisytyössä eniten painaa kuitenkin metsänomistajan oma aktiivisuus, ja sitä tukemaan tarvittaisiin metsätilarajat ylittävää yhteistyötä. Mitä paremmin kirjanpainajan leviämiseen varaudutaan laajana rintamana, sitä todennäköisemmin sen aiheuttamista tuhoista voidaan jatkossakin maksaa korvauksia”, arvioi LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.
Kirjanpainajan aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen talousmetsissä onnistuvat tehokkaimmin samansuuntaisilla toimenpiteillä metsänhoidossa, mutta vaativat yhteistyötä.
WWF teetti kirjanpainajaoppaan metsänomistajille
Luonnonvarakeskuksella teetetty yleistajuinen opas kokoaa yhteen tuoreen tiedon kirjanpainajan aiheuttamista tuhoriskeistä ja torjuntakeinoista. Oppaassa kerrotaan kirjanpainajan levinneisyydestä nyt ja tulevaisuudessa, sekä listataan keinot kirjanpainajatuhojen minimoimiseksi.
Oppaan voi ladata maksutta täältä.
Kysely toteutettiin Kantar Agrin verkkopaneelissa 20.5.–5.6.2025, ja siihen vastasi 719 metsänomistajaa, joiden metsätilojen yhteiskoko oli vähintään 10 hehtaaria. Kyselyyn vastanneiden metsänomistajien metsät sijaitsivat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa tai Keski-Suomessa. Virhemarginaali on koko aineiston osalta +/- 3,6 prosenttiyksikköä.
Voit ladata koko kyselytutkimuksen tulokset täältä.
LähiTapiola on mahdollistanut selvityksen toteuttamista lahjoituksellaan WWF:n Luonnonkatastrofirahastoon.
Ilmastonmuutos muuttaa Suomen metsiä
Ilmastonmuutos muuttaa suomalaisille rakkaita metsämaisemia. Metsiin saapuu haitallisia vieras- ja tuholaislajeja ja metsien puusto muuttuu.
Ilmastonmuutos muuttaa Suomen metsiä
Auta luontoa katastrofin keskellä
Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien äkillisten katastrofien määrä on kasvanut globaalisti yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana. WWF:n luonnonkatastrofirahastoon tulleiden lahjoitusten avulla autamme luontoa ja paikallisyhteisöjä toipumaan tuhoista sekä varautumaan tuleviin katastrofeihin. Jokainen euro tulee tarpeeseen.
Auta luontoa katastrofin keskellä
Suojele suomalaisia metsiä yrityslahjoituksella
Metsät tarjoavat elinympäristön yli puolelle Suomen lajeista. Metsät ovat myös tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Lahjoittamalle työllemme yrityksesi on mukana suojelemassa metsiemme monimuotoisuutta.