Ilmastoneutraalius edelleen saavutettavissa – jos hallitus käärii hihat
Hallituksen lähes totaalinen ilmastotoimettomuus muodostaa ison riskin myös Suomen taloudelle. Tänään julkaistu raportti osoittaa, että tehokkailla ilmastotoimilla voi olla positiivinen vaikutus talouteen.
Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin, muttei ole tehnyt riittäviä päätöksiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Hallituksen viimeisin ilmastopoliittinen ulostulo, luonnos energia- ja ilmastostrategiaksi, oli räikeän puutteellinen, etenkin metsien hiilinielujen vahvistamisen osalta.
Tällä viikolla julkaistu, Suomen ilmastopaneelin entisen puheenjohtajan, emeritusprofessori Markku Ollikaisen johdolla laadittu selvitys kuitenkin vahvistaa, että Suomi voi vielä saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Se vaatii paitsi laajaa työkalupakkia, myös nopeita poliittisia päätöksiä.
”Tällaista arviointia odotimme energia- ja ilmastostrategian valmistelulta. On varsin kummallista, että ministeriöiden virkahenkilöt eivät siihen pystyneet”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Ilmastopolitiikka on talouspolitiikkaa
Ilmastokriisillä on hyvin merkittäviä vaikutuksia talouteen. Tutkimustiedon perusteella ilmastokriisin seuraukset tulevat moninkertaisesti kalliimmaksi kuin ilmastonmuutoksen hillintä. Nyt julkaistu selvitys puolestaan osoittaa, että tehokas ilmastopolitiikka voi kasvattaa Suomen taloutta.
Suomessa keskeistä on pysäyttää kasvaneiden hakkuumäärien kanssa samaa tahtia edennyt metsien hiilinielukato ja kääntää metsänielut jälleen kasvuun.
“Suomen hiilineutraalistavoitteen saavuttaminen muuttuu mahdottomaksi, ellei hakkuita maltillisesti vähennetä. Se ei tarkoittaisi Suomen metsäteollisuuden loppua”, sanoo Nordman
Jos hakkuita ei vähennetä, Suomea odottaa jo lähivuosina jättilasku.
”Suomen nielupolitiikan epäonnistuminen uhkaa käydä kalliiksi veronmaksajille. Kustannukset voivat kasvaa useisiin miljardeihin, jos Suomi ei saavuta EU-maille lupaamaansa hiilinielutasoa vuoteen 2030 mennessä.”
Konkreettinen keino maltillistaa ylisuuriksi paisuneita hakkuumääriä on muuttaa puun käytön tapoja. Ollikaisen selvitysryhmän mukaan miljoonia kuutioita selluteollisuudelle sopivaa raaka-ainetta ohjautuu tällä hetkellä poltettavaksi. Puun polton sijaan kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköllä, ja rakennusten paremmalla eristämisellä voidaan myös merkittävästi vähentää lämmittämisen tarvetta.
Nordman tähdentää, että päätöksiä tarvitaan etenkin taloudellisista ohjauskeinoista, kuten puubiomassan polton verotuksesta ja maankäytön muutosmaksun eli niin sanotun metsäkatomaksun käyttöönotosta. Myös Ollikaisen tutkimusryhmän esittämää hiilivuokramallia, joka korvaisi metsänomistajille hiilen sidontaa, kannattaa ehdottomasti jatkokehittää, ja mielellään lisätä maksuja nieluja heikentäville toimille.
Poliittisilla päätöksillä on kiire
Taloudellisten ohjauskeinojen lisäksi raportissa esitetään puiden vähimmäisikää ja läpimittaa koskevien hakkuukriteerien palauttamista metsälakiin sekä Metsähallituksen hallinnoimien valtion maiden hakkuiden vähentämistä omistajaohjauksen keinoin.
”Metsälain päivitykselle on tarvetta, koska vapaaehtoisia suosituksia ei ole noudatettu.”
Tuore selvitys sisältää joitakin politiikkasuosituksia, joita olisi aiheellista harkita tarkemmin. Näihin lukeutuvat muun muassa kansallisten toimien korvaaminen hankkimalla ilmastoyksiköitä ulkomailta sekä biogeenisen hiilidioksidin talteenotto ja varastointi verovaroin. Kokonaisuutena selvitys kuitenkin osoittaa selvän ja taloudellisesti kannattavan polun kohti vähäpäästöistä Suomea.
”Suomi voi edelleen saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Poliittisia päätöksiä ei pidä enää yhtään viivytellä”, Nordman toteaa.
Ole kanssamme metsien puolella!
Hallituksen on otettava käyttöön riittävät keinot metsien tilan parantamiseksi ja hiilinielun lisäämiseksi. Ylisuurista hakkuumääristä luonnolle ja ihmisille aiheutuvat mittavat kustannukset voidaan vielä välttää. Allekirjoita WWF:n vetoomus ministereille!