Eurooppa lämpenee arktiselta alueelta Välimerelle asti – viime vuosi oli keskiarvoa lämpimämpi lähes koko maanosassa

Eurooppa lämpenee maailman mantereista kaikkein nopeimmin, ja trendi jatkui edelleen viime vuonna. Tuoreen ilmastoraportin mukaan vuonna 2025 lähes koko Euroopassa vuoden keskilämpötila ylitti keskiarvon. 

Copernicus Climate Change Service (C3S) -ilmastonmuutospalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) kokoama European State of the Climate 2025 -raportti tuo jälleen esiin merkittävimmät muutokset ja trendit Euroopan ilmastossa.  

Raportin mukaan suuressa osassa Fennoskandiaa, siis myös Suomessa, mitattiin heinäkuussa ennätyksellisen pitkä ja ankara lämpöaalto. Lämpöaalto kesti yhteensä kolme viikkoa, ja sen aikana pohjoisen napapiirin tienoilla mitattiin yli 30 asteen lämpötiloja. 

WWF Suomen ohjelmajohtaja Bernt Nordman muistuttaa, että ilmastonmuutos aiheuttaa mittavaa vahinkoa asutuksille, infrastruktuurille ja ruoantuotannolle. Vaikutukset näkyvät jo Suomessakin: esimerkiksi talvet ovat vähälumisempia ja kevään sulamisvesien määrä vähentynyt. Kuivuus voi vaikuttaa muun muassa satoihin, talousveden riittävyyteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön. 

Ilmastonmuutos ei odota parempia aikoja 

Ilmastoraportin mukaan Euroopan lumipeite jäi vuonna 2025 lähes kolmanneksen keskiarvosta, ja Grönlannin mannerjäätiköstä suli 139 gigatonnia – eli 139 miljardia tonnia – jäätä.  Vuoden aikana Eurooppaa koettelivat myös ennätyksellisen laajat maastopalot, jotka aiheuttivat tuhoja yli miljoonan hehtaarin alueella. Myös niistä aiheutuneet päästöt nousivat ennätyslukemiin, mikä lisäsi entisestään ilmastokriisiä kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja ilmakehään. 

”Raportti osoittaa jälleen kerran, ettei Eurooppa ole suojassa ilmastonmuutokselta. Karibian hirmumyrskyjen, Aasian tulvien ja Afrikan ankarien kuivuusjaksojen lisäksi Euroopan maastopalot ovat tulleet osaksi arkea”, Nordman huomauttaa. 

Nordman korostaa ilmastotilastojen osoittavan, että päästöjen vähentäminen ja luonnon hiilinielujen vahvistaminen pitää palauttaa politiikan ytimeen. Samalla korostuu tarve varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin esimerkiksi terveydenhuollossa sekä maa- ja metsätaloudessa. 

”Ilmastonmuutos ei odota talouden elpymistä, vaan se aiheuttaa jatkuvasti pahenevia vaurioita, joiden korjaamisen kustannukset nousevat vuosi vuodelta. Siksi Suomen tulee omalta osaltaan hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä vähentämällä päästöjään. Suomi voi näyttää mallia siinä, miten talous siirtyy fossiilittomaksi ja hiilinieluja ennallistetaan”, Nordman sanoo. 

Myös Itämeri uhattuna 

Ilmastonmuutos on myös yksi voimakkaimmista luontokatoa aiheuttavista tekijöistä. Muun muassa kuivuusjaksot, maastopalot sekä lämpöaallot maalla ja merellä vaikuttavat ekosysteemien monimuotoisuuteen. Lisäksi monimuotoisuutta uhkaavat muuttuvat ja kutistuvat elinalueet, muutokset vuodenaikojen sääolosuhteissa sekä sademäärien vaihtelut. 

”Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, että luonto ei ehdi sopeutua. Esimerkiksi uhanalainen saimaannorppa tarvitsee lisääntymiseen jäätä ja lunta”, Nordman sanoo. 

Euroopan keskilämpötilat nousevat nopeammin kuin globaali keskiarvo. Pariisin ilmastosopimuksessa määritelty globaalin lämpenemisen 1,5 asteen yläraja on jo yksittäisten vuosien osalta ylitetty, ja nykyisillä päästötasoilla nousu jatkuu. 

Nordman painottaa, että keskilämpötila voidaan riittävillä päästövähennyksillä ja luonnollisten hiilinielujen vahvistamisella palauttaa turvalliselle tasolle. Suomessa etenkin metsien hiilinielu on heikentynyt huomattavasti, ja sen vahvistamiseksi hakkuumääriä tulisi maltillistaa. 

”Ilmastotieteessä muutoksia tarkastellaan hyvin pitkien, käytännössä kymmenien vuosien sykleissä. Oleellista on saada keskilämpötilan ylitys rajattua mahdollisimman pieneksi ja lyhytaikaiseksi sekä välttää 1,5 asteen pysyvä ylitys.”