Kaarinalaisen suon ennallistaminen osoittaa, että luonto palautuu yhteistyöllä
Saaristomeren suojeluun tähtäävä hanke pääsi vauhtiin syyskuussa, kun Kaarinassa Linnavuoren luonnonsuojelualueella ennallistettiin ojitettu suo. Monen toimijan yhteistyönä edennyt työ on oiva esimerkki vesiensuojelun lisäksi siitä, millaisia EU:n ennallistamisasetuksen mukaisia toimia Suomessa jo tehdään.
Kaarinan Linnavuoren luonnonsuojelualueelta kantautuu syyskuisena tiistaina kaivinkoneen ääniä ja pienten puiden poikki napsahtelua. Suojelualueella tähän näkyyn tai äänimaailmaan ei odota törmäävänsä, mutta Linnavuorella kitukasvuisesta metsästä ennallistetaan suota.
Työt ovat osa Kaarinan kaupungin, WWF Suomen ja Valonian VALUTA 3 Varsinais-Suomi -hanketta, jonka tavoitteena on parantaa rehevöityneen Saaristomeren tilaa. Linnavuori on hankkeen ensimmäinen kohde. Sen lisäksi toimenpiteet ulottuvat Tarvasjoen ja Hepojoen valuma-alueille, joilla myös paikallisten maanomistajien toivotaan innostuvan vesiensuojelusta. Tarvasjoen alueella hankkeessa on mukana myös Paimionjoki-yhdistys.
Linnavuorella kunnostuskohteita oli kaksi: itäisellä kohteella kolme vanhaa syvää ojaa tukittiin kaivinkoneella ja läntisellä työmaalla työt tehtiin käsin. Läntisellä kohteella erityinen varovaisuus oli tarpeen, sillä ojat olivat hyvin matalia ja ympäristö herkempi. Käsin pikkuruisia patoja rakensivat luontokartoittaja Otso Puusti ja ympäristönhoitaja Vesa-Matti Väärä.
”Alueella on sekä korpisuutta että lehtoisuutta. Korpi on kuitenkin kuivunut vanhan ojituksen takia. Teimme alueen kahteen ojaan padot, joiden tarkoitus on lisätä tulvavesiä ja näin palauttaa aluetta kohti alkuperäistä tilaa”, Puusti ja Väärä kertovat.
Kaksikko on tehnyt paljon erilaisia ennallistamistöitä, mutta yhtään täysin samanlaista kohdetta heillä ei ole ollut.
”Ennallistamiseen ei ole olemassa yhtä sapluunaa, vaan jokainen kohde on erilainen. Joskus maa on kovaa, joskus virtaukset aiheuttavat haasteita vaihtelevuudellaan. Kun toimitaan luonnonsuojelualueella, puut otetaan maasta eikä niitä kaadeta lähialueelta. Tässä tapauksessa hyödynsimme alueella ollutta lahopuuta.”, Puusti jatkaa.
Suomen alkuperäinen suoala on noin kolmannes koko maamme pinta-alasta, yli 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä puolet on ojitettu. Eteläisessä Suomessa suoalasta jopa yli kolme neljännestä on ojitettu. Luonnontilainen suo toimii kuin pesusieni, joka suodattaa sen läpi virtaavista vesistä tehokkaasti ravinteita ja kiintoainesta. Lisäksi soihin muodostuva turve on suurin ja tehokkain maalla oleva hiilivarasto.
(Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.)
Kaivinkoneenkuljettajan tehtävä oli siirtää maamassoja ojiin pitkin matkaa niin, että sammalet, varvut ja puuntaimet pääsevät jatkamaan kasvuaan.
Linnavuoren metsät suojeltiin vuonna 2015 METSO-ohjelmassa. Siitä sakka alueella on päässyt tarkkailemaan metsän muuttumista luonnontilaiseksi.
Käsin tehdyt padot sulautuvat maisemaan ja näyttävät siltä kuin ne olisivat olleet paikallaan jo pitkään.
Vaikutukset näkyvät välittömästi
Linnavuoren itäisellä kohteella kaivinkone tukki kaikki suojelualueen itäisten ojien haarat eli noin 600 metriä vanhoja ojia. Ojat täytettiin samoilla kaivuumassoilla, jotka niistä on aikoinaan kaivettu. Myös ojissa kasvaneet pienet puut ja ojien päälle kaatuneet lahopuut hyödynnettiin täytteeksi.
”Työt sujuivat oikein hyvin ja vaikutukset näkyvät välittömästi, kun vettä ja kuormitusta ei enää valu alaspäin. Viiden vuoden päästä parin metrin levyistä ojan täyttöä ei välttämättä edes huomaa”, vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta kertoo.
Myös Kaarinan kaupungilla oltiin tyytyväisiä ennallistamistöiden lopputulokseen ja niiden vaikutuksiin niin luontoon kuin kaupunkilaisiin.
”Ennallistamistyöt sujuivat vauhdikkaasti, sillä ne valmistuivat yhdessä päivässä. Linnavuoren ennallistaminen tuo hyötyä sekä luonnolle että kaupunkilaisille: se parantaa vedenlaatua, tukee metsäluonnon palautumista ja vahvistaa lähiluonnon arvoa”, ympäristötarkastaja Anne-Marie Tuominen Kaarinan kaupungilta iloitsee.
Linnavuoren ennallistaminen esimerkki EU:n tavoitteista
EU:n ennallistamisasetus astui voimaan viime vuoden elokuussa. Asetuksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimenpiteitä on tehty vähintään 20 prosentilla kaikista maa- ja merialueista. Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on vasta muotoutumassa, mutta Linnavuoren kaltaiset toimenpiteet ovat oiva esimerkki ennallistamistoimista, joita Suomessa jo tällä hetkellä tehdään.
Linnavuoren esimerkkiä seuraten ennallistamista voidaan parhaimmillaan tehdä yhdessä yli organisaatiorajojen.
“Yhteistyössä on voimaa. Meillä on Suomessa valtavasti ennallistettavia elinympäristöjä eivätkä toimet voi jäädä harvojen harteille. Yhdessä kuntien, muiden järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa voimme toteuttaa yhä suurempia projekteja ja vaihtaa tärkeää osaamista”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.
Nyt ojituksen seurauksena kärsinyt suoekosysteemi odottaa suolajiston palautumista, turpeen muodostumista ja samalla hiilen sitomisen käynnistymistä.
VALUTA 3 Varsinais-Suomi –hanke on Kaarinan kaupungin, Paimionjoki-yhdistyksen, Valonian ja WWF Suomen yhteisrahoittama hanke, joka on saanut avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Saaristomeren suojelurahastolta.
Teksti: Anni Himberg, Valonia ja Sini Harvo, WWF