Ilmastopolitiikan korjaussarja tarjoiltiin hallitukselle hopealautasella – enää tarvitaan poliittista tahtoa
Suomen ilmastopaneeli julkaisi vastikään listan konkreettisista toimista, joiden avulla valtion rikkinäinen ilmastopolitiikka voitaisiin korjata. Nyt on kyse enää siitä, haluaako Petteri Orpon hallitus kiihdyttää vai hillitä ilmastokriisiä.
Suomen maine kestävän tulevaisuuden rakentajana on kokenut kolauksia viime vuosina hallituksen riittämättömien ilmastotoimien takia. Hallituksen haluttomuus vähentää hakkuumääriä voi käydä kalliiksi suomalaisille, ja jotkut tehdyt päätökset ovat jopa vaikeuttaneet koko maapalloa koettelevan ilmastokriisin hillintää.
Tilanteen korjaaminen on kuitenkin mahdollista. Suomen ilmastopaneeli julkaisi alkuviikosta suosituksensa siitä, mitä keinoja poliitikkojen tulisi ottaa käyttöön. Suositukset ovat pitkälti samoja, joita WWF on vaatinut hallitukselta jo pitkään.
”Raha puhuu, ja siksi taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönotto olisi tehokas tapa saada aikaan vaikuttavaa toimintaa kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Ilmastopaneelin keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa maankäytön muutosmaksu eli niin sanottu metsäkatomaksu, biomassan polton verottaminen ja fossiilisten polttoaineiden tiukempi verotus. Nämä tulisikin huomioida kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jota hallitus parhaillaan viimeistelee, sekä liikennettä ja maataloutta koskevassa Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU), jonka luonnoksia myös WWF on kommentoinut.
Yhdeksi merkittävimmistä aiheista ilmastopaneelin listassa nousee jo pitkään suomalaisia puhuttanut tarve muuttaa metsätalouden käytäntöjä: kokonaishakkuumääriä pitää maltillistaa ja talousmetsien käsittelyä muuttaa.
Metsien käytön tapoja nykyaikaistamalla voittavat niin luonto, ilmasto kuin kukkarokin
Metsien käytön tapoja nykyaikaistamalla voittavat niin luonto, ilmasto kuin kukkarokin
Nordmanin mukaan suomalainen metsätalous onkin jäämässä pahasti ajastaan jälkeen lukittautuessaan haitallisiin tapoihin ja toimintamalleihin.
”Suomalaisella metsäsektorilla olisi kaikki mahdollisuudet näyttää kestävän metsätalouden mallia muulle maailmalle. Se ei tarkoittaisi taloudellisia tappioita metsänomistajille, sillä esimerkiksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi olla taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut”, Nordman toteaa.
Jatkuvapeitteisessä eli jatkuvassa kasvatuksessa metsästä ei samanaikaisesti poisteta kaikkia puita, vaan alue pysyy puustoisena. Jatkuva kasvatus vähentää oleellisesti muun muassa vesistöjen ravinnekuormitusta ja turvemaiden päästöjä lisäävien ojitusten tarvetta.
Nykyisin vallitseva hakkuutapa, pääte- eli avohakkuut, sen sijaan aiheuttaa huomattavia ilmastohaittoja ja hävittää kokonaisia elinympäristöjä useiden vuosikymmenien ajaksi.
”Suomen metsien lajeista yli 800 on jo uhanalaisia, ja uhanalaistumiskehitys uhkaa jatkua, jos hakkuita jatketaan nykyisillä tavoilla ja volyymilla. Metsien käytön tapoja nykyaikaistamalla voittavat niin luonto, ilmasto kuin kukkarokin”, tiivistää Nordman.
Liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa tarvitaan tuuppausta
Ilmastopaneelin vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvissa politiikkasuosituksissa korostuvat metsien ohella liikenteen sähköistymistä edistävät ja maatalouden käytäntöjä parantavat toimet.
”Jo pitkään on ollut selvää, että joukkoliikenteen kehittämiseen ja päästöttömän liikkumisen tukemiseen tarvitaan panostuksia. Hallitus on kuitenkin marssinut päinvastaiseen suuntaan esimerkiksi polkemalla fossiilisten polttoaineiden hintoja veronmaksajien rahoilla”, Nordman sanoo.
Maataloudessa huomiota tulisi kiinnittää etenkin turvemaiden käyttöön ja keinolannoitteisiin. Nopeita vaikutuksia saataisiin aikaan etenkin turvepeltojen vettämisellä, ruuantuotantoa vaarantamatta. Maankäytön muutosmaksu eli metsäkatomaksu puolestaan hillitsisi turvemaiden raivausta pelloiksi ja soiden ojittamista.
Teollisuudessa sekä sähkön ja lämmön tuotannossa päästöjä on jo saatu päästökaupan ansiosta vähennettyä ripeästi. Suomen kokonaisvaikutus ilmastoon ei kuitenkaan ole parantunut hiilinielukadon takia.
”Päästökauppa on hyvä esimerkki taloudellisesta ratkaisusta, jolla ohjataan toimintaa ilmaston kannalta parempaan suuntaan. Nyt taloudelliset ohjauskeinot on otettava käyttöön myös muilla aloilla. Siihen ilmastopaneelin lista politiikkatoimista tarjoaa oivan työkalun”, Nordman summaa.
Muistuta kanssamme hallitusta sen vastuusta – allekirjoita vetoomus
Vaadi kanssamme hallitusta ottamaan käyttöön riittävät keinot metsien tilan parantamiseksi ja hiilinielun lisäämiseksi.