Miksi Palokin pato pitää purkaa? Vastaamme 10 kysymykseen

1. Miksi Palokin pato pitää purkaa ja kosket vapauttaa?

Palokin padon purkaminen sekä Palokin kymmenen kosken vapauttaminen ja ennallistaminen olisivat toteutuessaan Suomen merkittävin, tarpeellisin ja järkevin padonpurkuhanke, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen. 

Palokin koskien vapauttaminen on suurin yksittäinen keino, jolla voidaan auttaa Vuoksen vesistön uhanalaisia lohikaloja. Erityisen hälyttävä tilanne on järvilohella, joka on todennäköisesti Suomen uhanalaisin kala. Palokin padon purkaminen ja koskien ennallistaminen saattaa olla tehokkain keino yrittää pelastaa henkitoreissaan oleva järvilohi. 

Palokin padon purkaminen on myös tehokas toimi: ennallistettavia koskia on kymmenen, mutta purettavia patoja vain yksi. Vertailun vuoksi: Etelä-Karjalan Hiitolanjoella purettiin kolme patoa ja ennallistamisen seurauksena uhanalaisille vaelluskaloille syntyi ennallistettuihin koskiin 1,5 hehtaaria lisääntymisalueita. Palokissa voitaisiin yhden padon purkamisella saavuttaa jopa 40 hehtaaria lisääntymisalueita uhanalaisille vaelluskaloille. Arvioiden mukaan Palokin padon purkamisella ja koskien ennallistamisella voitaisiin päästä jopa 32 000 taimenen ja järvilohen vuotuiseen vaelluspoikastuottoon. 

Palokin kosket ovat uhanalaisten vaelluskalojen kannalta niin merkittävät, ettei niitä olisi pitänyt koskaan padota. Nykypäivänä vastaava patohanke ei luultavasti saisi vesilupaa. 

2. Voidaanko uhanalaisia vaelluskaloja auttaa purkamalla jokin muu pato kuin Palokin pato?

Palokin kosket olivat pisin yhtenäinen koskijakso eteläisessä Suomessa ja niiden rooli uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymiselle olisi merkittävä. Palokin koskien vapauttaminen olisi ylivoimaisesti tärkein keino vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi ja vahvistamiseksi Vuoksen vesistössä. 

Uhanalaisten vaelluskalojen kannalta myös Pielisjoen ja Lieksanjoen vapauttaminen olisi perusteltua, mutta niistä jouduttaisiin purkamaan useita suurien vesivoimaloiden vesivoimapatoja. Palokin padon purkaminen on hallitusohjelmassa ja sen toteuttamiseen on jo rahoitusta, joten keskittyminen siihen on tässä hetkessä olennaista. 

3. Palokin koskien vapauttaminen on Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa ja WWF on ajanut kosket kahlitsevan padon purkamista jo pitkään. Tammikuussa uutisoitiin, että Palokin koskien vapauttaminen saattaa siirtyä tulevan hallituksen työlistalle. Mikä asiassa kestää?

Näin suurten hankkeiden edistäminen kestää yleensä vuosia. Etelä-Karjalan Hiitolanjoen, Sysmän Virtaankosken ja Kuusamon Kuusinkijoen vapauttaminen neuvotteluineen kestivät kaikki yli neljä vuotta, eli yli hallituskauden. Suomessa virtavesien vapauttamiselle on onneksi tukea puoluekentän kaikilta laidoilta, joten poliittista tahtoa asian edistämiseen löytyy, vaikka hallitus vaihtuisi välissä. 

Usein neuvotteluissa kestää päästä sopimukseen padon hinnasta ja sen myymisestä tai korvauksesta energiantuotannon loppumisesta. Myös lupaprosesseissa kestää. Kun pato on ostettu pitää hakea vesilupaa sen purkamiseen ja tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Lupaprosesseissa kestää yleensä 1–2 vuotta, jonka jälkeen päästään purkamaan patoa ja ennallistamaan virtavesiä, joka sekin vie aikaa. Esimerkiksi Hiitolanjoen kolmen padon purkamiseen ja virtavesien ennallistamiseen meni kolme vuotta. 

Padon purkamiseen tarvitaan yhtä paljon byrokratiaa kuin padon rakentamiseen, vaikka ennallistamisella ei tuhotakaan luontoa vaan pyritään palauttamaan sitä lähemmäs alkuperäistä tilaa. Se voi olla hidasta, kallista ja raskasta – mutta kaiken vaivan arvoista. Padon purkaminen on teko, joka tehdään kerran ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. 

Palokin tapauksessa tilannetta mutkistaa se, että neuvotteluja ei käydä vain yhden omistajan kanssa, vaan Palokin voimalan ja padon omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö, jonka puolestaan omistaa 17 kuntaa.  

4. Miksi Pohjois-Karjalan sähkö ei ole halunnut myydä Palokin patoa ja voimalaitosta?

Asiaan liittyy varmasti paljon erilaisia näkökulmia.  Kyseessä on kuitenkin yhtä yritystä suurempi asia ja vaakalaudalla on Vuoksen vesistön uhanalaisten vaelluskalojen kohtalo. Juuri asian merkittävyyden vuoksi siitä on tehty hallitusohjelmakysymys ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) on pyrkinyt edistämään asiaa neuvottelemalla yhtiön ja sen omistajien kanssa yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. 

5. Pohjois-Karjalan Sähkön omistaa toimialueen 17 kuntaa, jotka saavat osinkoa sähköyhtiön tuloksesta. Miten Palokin padon purkaminen vaikuttaa kuntien saamaan osinkoon?

Palokki on yksi Pohjois-Karjalan Sähkön (PKS) omistamista voimaloista ja lisäksi merkittävä osa PKS:n liikevaihdosta tulee sähkönsiirrosta. On saattanut syntyä esimerkiksi väärinkäsitys, että koko yhtiötä oltaisiin myymässä, vaikka kyse on vain yhden pienvesivoimalan ostamisesta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Palokin myymisestä saaduilla rahoilla PKS voi tehdä uusia, omistajille osinkoja tuottavia investointeja tai halutessaan jakaa rahat osinkona kunnille, se on sähköyhtiön itsensä päätettävissä. 

6. Paljonko Palokin voimalaitos tuottaa sähköä?

Näitä lukuja Pohjois-Karjalan Sähkö ei ole julkistanut liikesalaisuuteen vedoten. Arvioiden mukaan Palokin vesivoimalan teho on 6,4 MW. Vertailun vuoksi: Uutta tuulivoimaa otetaan käyttöön Suomessa laskennallisesti useamman megawatin edestä joka päivä. Koko Suomen sähköntuotannosta Palokin voimalaitoksen osuus on alle yksi promille. 

7. Kuinka paljon Palokin padon purkaminen ja koskien ennallistaminen maksaa ja kuka sen maksaa?

Palokin padon purkamisen ja koskien ennallistamisen kustannuksista on tehty useita selvityksiä. Viimeisimmät selvitykset ovat viranomaisselvityksiä, jotka on teettänyt Itä-Suomen elinvoimakeskus (ent. Pohjois-Savon ELY-keskus). Selvitysten mukaan padon purkaminen ja aikoinaan räjäytetyn koskenniskan korvaavan pohjakynnyksen rakentaminen maksavat 2 miljoonaa euroa, jonka on jo sitoutunut maksamaan eurooppalainen jokien vaellusesteiden purkamisen rahoittamiseen erikoistunut järjestö Open Rivers Programme.  

Kymmenen kosken ennallistamisen on arvioitu maksavan noin 5 miljoonaa euroa. Monet yksityiset toimijat ovat ilmaisseet jo kiinnostuksensa ennallistamistoimien rahoittamiseen. Lisäksi hallitus on varannut 20 miljoonaa euroa korvaukseksi energiantuotannon loppumisesta Palokissa . Parhaillaan voimalaitoksen ja padon arvosta tehdään selvitystä, joka vaikuttaa ostohintaan. 

Kuluerän sijaan Palokin padon purkamisesta ja koskien ennallistamisesta pitäisi puhua investointina. Toteutuessaan tämä on iso työmaa, joka työllistää monia ihmisiä niin työn suunnittelussa kuin käytännön maansiirtotyössä. Valmistuessaan Palokin kosket vetävät puoleensa luontomatkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Palokin koskilla on kaikki edellytykset nousta vetovoimaiseksi matkailukohteeksi myös melonta- ja kalastusharrastajien keskuudessa. 

8. Riittäisikö kalatien rakentaminen padon purkamisen sijaan?

Kalatien rakentaminen Palokin patoon ei riitä, vaan pato pitää purkaa, jotta patoaltaan syvyyksissä olevat kosket voidaan vapauttaa ja ennallistaa. Nämä kosket ovat elintärkeitä uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymiselle. 

9. Palokin kosket on osittain perattu ja tuhottu jo kauan ennen padon rakentamista, soveltuvatko ne enää vaelluskalojen lisääntymiseen? 

On totta, että ihminen on onnistunut tuhoamaan Palokin koskia jo ennen padon rakentamista. Kosket on kuitenkin mahdollista ennallistaa ja Palokin padon purkamisen jälkeen ne tullaan ennallistamaan nimenomaan uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymistä silmällä pitäen. Luonnonkoskissa vaelluskalojen lisääntymiseen optimaalisesti soveltuvaa elinympäristöä voi olla esimerkiksi muutamien prosenttien verran, mutta ihmisen rakentamaan koskeen voidaan luoda lisääntymiselle ihanteelliset olosuhteet koko kosken pinta-alalle. 

10. Mitä vaikutuksia Palokin padon purkamisella ja koskien ennallistamisella olisi alueen vetovoimalle?

Palokin kosket ovat olleet jo 1800-luvulla kansainvälinen kalastusmatkailun vetonaula, jonne on saavuttu ympäri Eurooppaa. Alueella on ollut tuolloin paljon matkailijoita kestinneitä majataloja ja ammattisoutajia, jotka ovat toimineet kalastusmatkailijoiden oppaina. Palokin padon purkaminen ja koskien ennallistaminen toisivat alueelle hyvin varmasti luontomatkailijoita.  

Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professorin Juho Pesosen mukaan Euroopassa on 25 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa, jotka käyttävät vuosittain 10,5 miljardia euroa kalastusmatkailuun. Pesosen mukaan Suomella voisi olla paljon tarjottavaa sellaisille kalastusmatkailijoille, jotka käyttävät tuhansia euroja kalastusmatkaan. Näitä matkailijoita kiinnostavat myös uudet kokemukset ja oheiselämykset, eli muutkin matkailukohteet joita Itä-Suomella on tarjota. Kalastajien lisäksi esimerkiksi koskimelojat ovat olleet kiinnostuneita Palokin koskien vapauttamisesta. Pesonen ei usko, että Palokin koskien vapauttaminen veisi turistivirtoja pois esimerkiksi Kolilta, joka on pitkään ollut Pohjois-Karjalan luontomatkailun vetonaula.