Merkittävä projekti niin kaloille kuin ihmisille – Palokin koskien vapauttaminen puhutti Kolilla
Palokin padon purkaminen ja koskien vapauttaminen voisi auttaa pelastamaan henkitoreissaan olevan järvilohen ja tuoda samalla uusia matkailuelinkeinon mahdollisuuksia Itä-Suomeen.
Pohjois-Karjalassa Heinävedellä sijaitsevan Palokin padon purkaminen ja sen alta vapautuvien koskien ennallistaminen olisi toteutuessaan ”Suomen merkittävin, tarpeellisin ja järkevin padonpurkuprojekti”, kuvailee WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
Vilhunen puhui keskiviikkona 21. tammikuuta Kolilla järjestetyssä Luonto- ja kalastusmatkailun kehittäminen Vuoksen vesistössä -tapahtumassa, jossa kuultiin monia puheenvuoroja Palokin padon purkamisen eri hyödyistä.
WWF on ollut mukana purkamassa 69 vaellusestettä eri puolilta Suomea, ja työn seurauksena on saatu vapautettua yhteensä 2 500 kilometriä uomaverkostoa. Palokista merkittävän hankkeen tekisi se, että se on eteläisen Suomen mittavin koskialue. Yhden padon purkamisella olisi mahdollista vapauttaa 1 523 kilometriä uomaverkostoa.
Palokin patoaltaan syvyyksissä on kahdeksan koskea.
Järvilohi on Suomen uhanalaisin kala. Palokin koskien vapauttaminen voisi pelastaa sen.
Hiitolanjoen vapauttamisen jälkeen sen koskissa on mitattu ennätyssuuria poikasmääriä.
Palokki voisi pelastaa järvilohen
Palokin padon purkaminen ja koskien ennallistaminen olisi Itä-Suomen elinvoimakeskuksen johtavan kalatalousasiantuntija Teemu Hentisen mukaan ylivoimaisesti tärkein hanke uhanalaisten vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi ja kalakantojen vahvistamiseksi. Sekä järvilohi että järvitaimen ovat Hentisen mukaan ”henkitoreissaan”.
”Saimaa tarvitsee yhden vapaan suurvesistöreitin, muussa tapauksessa menetämme Saimaan järvilohen ja Heinävedenreitin vaellustaimenen”, Hentinen sanoi tilaisuudessa.
Lupaavia esimerkkejä padonpurkujen vaikutuksesta vaelluskaloihin riittää. Etelä-Karjalan Hiitolanjoesta purettiin vaellusesteet muutama vuosi sitten ja joen poikasmäärät ovat yllättäneet kaikki.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoi, että Hiitolanjoen Kangaskoskessa mitattiin vuonna 2022 ennen vaellusesteiden purkamista 30 poikasta aarilta. Vuonna 2023 padonpurun jälkeen kaikilta Kangaskosken koealueilta mitattiin poikasia keskimäärin 140 aarilta.
”Hiitolanjoen poikasmäärät ovat yllättäneet kaikki. Tutkijakollegani eivät meinaa uskoa näitä lukuja. Tämä osoittaa, ettemme täysin edes ymmärrä, millaisia lohikalamäärät ovat näissä virtavesissä olleet ennen patoamista”, Vaittinen sanoi.
Kalastusmatkailussa liikkuvat isot rahat
Vapaana virtaavat kosket houkuttelevat kalojen lisäksi myös ihmisiä. Hiitolanjoella on käynyt kalastajien lisäksi runsaasti muitakin luontomatkailijoita.
Palokin koskien vapauttamista odottavat malttamattomina lisäksi koskimelojat. Lajin harrastajamäärät ovat vielä pieniä, mutta kovassa kasvussa, kertoi koskimelonnan olosuhdetyöryhmän puheenjohtaja Jonne Hirvonen Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:stä.
”Tarvitsemme lisää harrastuspaikkoja ja harrastajayhteisöllä on kova haave päästä melomaan Palokin koskiin. Kalastus ja melonta ovat myös hyvin yhteensovitettavissa”, Hirvonen sanoi.
Tilaisuuden juontanut toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola uskoo, että Palokin koskien vapauttaminen toisi luonnon lisäksi hyvää myös paikallisille ihmisille, sillä vapaat virrat tuovat ihmisiä ja ihmiset tuovat rahaa.
”Vanha vitsi kuuluu, että missä on Suomen parhaat kalastuspaikat? Norjassa. Se olisi hyvä säilyttää vitsinä, sillä Suomessa voidaan tehdä asioita paremmin ja vapaat virrat ovat siinä keskeisessä roolissa”, Peltola sanoi.
Kalastusmatkailussa liikkuvat suuret ihmis- ja rahavirrat. Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen kertoi, että Euroopassa on 25 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa, jotka käyttävät vuosittain 10,5 miljardia euroa kalastusmatkailuun. Suomella on Pesosen mukaan vahvuuksia, jotka vetoavat myös globaaleilla matkailumarkkinoilla, mutta Suomea ei tunneta kalastusmatkakohteena. Samaan aikaan Ruotsi ja etenkin Norja markkinoivat vahvasti omia kalastusmatkakohteitaan.
Pesosen mukaan matkailu on pysynyt Itä-Suomessa samalla tasolla viimeiset 30 vuotta, vaikka globaalisti matkailuala on kasvanut.
”Meillä voisi olla todella paljon tarjottavaa niille kalastusmatkailijoille, jotka käyttävät paljon rahaa kalareissuun. Uudet kokemukset ja oheiselämykset ovat heille tärkeitä ja myös hyvä tarina vetää. Voisiko Palokki olla se yhteinen juttu, joka kokoaa eri toimijat yhteisen päämäärän ja tarinan äärelle?”
Itä-Suomi Unioni järjesti tapahtuman Open Rivers Programmen tuella.
Luontotoimittaja Mikko "Peltsi" Peltola luotsasi Luonto- ja kalastusmatkailun kehittäminen Vuoksen vesistössä -tilaisuuden.
Tilaisuus keräsi paikalle yli 50 osallistujaa. Kuvassa Anu Vehviläinen Itä-Suomen Unioni ry:stä.
