Näkökulma: Amazonia suojaava sopimus murenee Brasiliassa – siksi EU ei saa vesittää metsäkatoasetusta
Amazonin sademetsiin kohdistuu uusia uhkia. Siksi EU:n pitäisi toimeenpanna vahva metsäkatoasetus, kirjoittaa WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Brasiliassa on jäämässä jyrän alle yksi tärkeimmistä Amazonin sademetsää suojaavista mekanismeista, niin kutsuttu soijamoratorio. Kyseessä on sopimus, jolla suuret yritykset ovat pidättäytyneet ostamasta soijaa vuoden 2008 jälkeen Amazonille raivatuilta soijapelloilta, joilta soija päätyy useimmiten eläinten rehuksi.
Nyt suuria soijayrityksiä edustava Abiove on kertonut vetäytyvänsä sopimuksesta. Painetta Amazonin sademetsien raivaamiseen tulee todennäköisesti lisäämään myös EU:n ja neljän Etelä-Amerikan maan uusi vapaakauppasopimus Mercosur.
Samaan aikaan Euroopassa halutaan heikentää metsäkadon lopettamista edistävää EU:n metsäkatoasetusta jo ennen kuin se on tullut velvoittavaksi. Asetuksen heikentäminen olisi virhe: Metsäkato kiihdyttää niin luontokatoa kuin ilmastokriisiä, heikentää paikallisesti vesitaloutta ja ruokaturvaa, altistaa elinkeinoja sään ääri-ilmiöille ja kasvattaa metsäpalojen riskiä. Kaikki nämä lisäävät riskejä taloudelle ja yrityksille, kuten Maailman talousfoorumin juuri julkaistu riskiarviokin toteaa.
EU:lla on metsäkadon torjunnassa erityinen vastuu, sillä EU:n kulutuksesta aiheutuu suoraan jopa 10 prosenttia maailman metsäkadosta. Ilman metsäkatoasetusta toimet metsäkadon torjumiseksi ovat pitkälti vapaaehtoisia. Edelläkävijäyritykset, jotka ovat jo kehittäneet toimintaansa, maksavat kustannukset, kun laiskat hyötyvät. Metsäkatoasetus tekisi pelisäännöistä reilut, kun kilpailua käytäisiin laadulla ja tehokkuudella, ei metsien kustannuksella.
Metsäkatoasetus on jo nyt selkeä markkinasignaali, sillä moni yritys on parantanut raaka-aineidensa jäljitettävyyttä asetukseen valmistautuessaan. Esimerkiksi kaakaosektorilla yritykset ovat vauhdittaneet merkittävästi alkuperätiedon ja metsäkatoriskien hallintaa. Myös WWF:n tuoreen raportin mukaan asetus on käynnistänyt merkittäviä muutoksia toimitusketjuissa ja kiihdyttänyt siirtymää kohti metsäkatovapaita arvoketjuja. Suomessa Ruokavirasto on tiedottanut, kouluttanut ja tukenut eri toimijoita jo pitkään.
Valmisteluun on siis käytetty huomattavasti aikaa, rahaa ja osaamista. Työkalut ovat olemassa, ja markkina liikkuu – erityisesti, kun sääntely antaa selkeän suunnan. Suomen tulisikin puolustaa EU:ssa metsäkatoasetuksen uskottavaa toimeenpanoa ja kunnianhimoisia tavoitteita, ei esittää asetukseen lisää heikennyksiä.
Nyt sääntelyltä tarvitaan johdonmukaisuutta. Korvaamattomien metsien, kuten Amazonin, kustannuksella tuotetut raaka-aineet ja tuotteet eivät kuulu EU-markkinoille.
Kirjoitus on julkaistu alun perin 22.1.2026 Kauppalehdessä mielipidekirjoituksena.
