Kokonaisturvallisuus rakennetaan yhdessä – myös yli rajojen
Sen sijaan että pyrkisimme estämään tulipalon ennalta, käytämme jatkuvasti enemmän rahaa yrittäessämme sammuttaa sitä, kirjoittavat WWF Suomen kansainvälisen ohjelman ohjelmajohtaja Anne Tarvainen ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Mari Pasula.
UK:ssa julkistettiin tammikuussa – huomattavan viivytyksen jälkeen – hälyttävä raportti (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) luontokadon turvallisuusvaikutuksista. Raportin mukaan globaali ekosysteemien heikkeneminen ja tuhoutuminen vaarantavat UK:n kansallisen turvallisuuden, talouden ja hyvinvoinnin. Raportti toteaa, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi ruoantuotantoon ja sään ääri-ilmiöihin voivat aiheuttaa geopoliittista epävakautta, taloudellista epävarmuutta, konflikteja ja siirtolaisuutta sekä valtioiden, yritysten ja ihmisten välistä kilpailua hupenevista resursseista.
Viesti on selvä: luontoa on suojeltava myös globaalin turvallisuuden nimissä.
Suomessa ympäristöministeriö nosti YK:n luontosopimuksen maaraportissaan (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) esiin Suomen edistysaskeleita luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomi on esiintynyt kansainvälisissä luontokokouksissa edelläkävijänä, mutta kotimaassa hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimia luontokadon hillitsemiseksi. Lisäksi Suomen kehittyville maille antama tuki ei ole riittävää, kun huomioidaan luonnon tila sekä meidän oman kulutuksemme vaikutukset.
Me suomalaiset kulutamme paljon kehittyvistä maista tulevia tuotteita, joiden tuotantoa luontokato ja ilmastonmuutos uhkaavat. Samalla niiden tuotanto aiheuttaa usein merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Ruoantuotanto on merkittävä tekijä luontokadossa, ja ekosysteemien romahtaminen heikentää ruokaturvaamme globaalissa mittakaavassa.
Kehitysyhteistyöhön käytettyjä varoja on kuitenkin leikattu niin UK:ssa ja Suomessa kuin muuallakin, kun taas puolustusbudjetit kasvavat.
Kehitysyhteistyöllä voidaan nimenomaan puuttua luonnonvarojen heikkenemisestä johtuviin konflikteihin ja epävakautta lietsoviin tekijöihin. Sen sijaan että pyrkisimme estämään tulipalon ennalta, käytämme jatkuvasti enemmän rahaa yrittäessämme sammuttaa sitä – tai ainakin rajatessamme sitä omien rajojemme ulkopuolelle. Luonnonvarojen kestämätön käyttö ja tuen vähentäminen kehittyviltä mailta kasvattavat liekkejä, jotka uhkaavat turvallisuuttamme ja talouttamme kansainvälisen kaupan kautta.
Ulkoministeriö on julkaissut arvioinnin (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) Suomen luonnonvarasektorin kehitysyhteistyöstä vuosilta 2010–2024. Sen mukaan työ on tuonut tulosta, mutta resurssileikkaukset heikentävät jatkuvuutta, osaamista ja toimeenpanokykyä. Luonnonvarojen kestävä käyttö vahvistaa kehittyvien maiden resilienssiä ja vakautta sekä on hyvinvoinnin ja talouden perusta.
UK:n raportti huomauttaa, että turvallisuusuhat kasvavat samaa tahtia ekosysteemien heikkenemisen kanssa ja kiihtyvät edelleen ekosysteemien romahtaessa. Kehittyvien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa kohdentaa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Se tukee Suomen laaja-alaista yhteistyötä kehittyvien talouksien kanssa ja luo polkuja kestävään kaupalliseen yhteistyöhön. Samalla turvataan sekä suomalaisyritysten kansainvälisiä hankintaketjuja että omaa elämäämme ja turvallisuuttamme.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!