Näkökulma: Pingviinit pelastuivat öljyltä – maailman suurimman vil­lie­läin­ten pe­las­tuso­pe­raa­tion oppeja ei saa unohtaa

Raskas polttoöljy on merieläimille ja etenkin linnuille erittäin vaarallista, sillä se tahrii höyhenet ja heikentää höyhenpeitteen lämmöneristyskykyä. Kapkaupungin edustalla Etelä-Afrikassa kesäkuussa 2000 sattuneessa onnettomuudessa musta mönjä peitti nopeasti saarten rantoja, ja kymmenettuhannet uhanalaiset afrikanpingviinit olivat vaarassa tahriintua ja kylmettyä kuoliaaksi Hyväntoivonniemen hyisissä vesissä.

Onnettomuutta seuranneina päivinä ja viikkoina otettiin kiinni ja hoidettiin yli 20 000 pingviiniä. Lähes saman verran pingviinejä siirrettiin varotoimena pois öljyyntyviltä alueilta. Pelastusoperaatiota johti paikallinen merilintujen auttamiseen erikoistunut järjestö The Southern African Foundation for the Conservation of Coastal Birds (SANCCOB) yhteistyössä viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Maailman suurin lintujen hoito-operaatio osoitti, että suuronnettomuudessa lintujen hoito voidaan organisoida tehokkaasti ja että hoitomenetelmät ovat toimivia. Hoitoon tuoduista linnuista yli 90 prosenttia pystyttiin kuntouttamaan ja vapauttamaan takaisin luontoon.

Rahtialus MV Treasuren onnettomuus oli monessa mielessä alkusysäys nykyaikaiselle öljyyntyneiden villieläinten hoidolle. Sen jälkeen valmiuden ylläpito sekä kansainvälinen yhteistyö ovat kehittyneet harppauksin. Viime syksynä, 25 vuotta onnettomuuden jälkeen, toistasataa villieläintenhoidon, meriturvallisuuden, öljyalan ja tutkijaa kokoontui Kapkaupunkiin kolmen vuoden välein järjestettävään Effects of Oil on Wildlife -konferenssiin.

Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsi tapaamisessa varsin yhtenäinen käsitys suurten öljyonnettomuuksien riskeistä ja varautumisen tarpeesta maailmanlaajuisesti. Öljykuljetusten volyymit ovat yli kaksinkertaistuneet, mutta samalla tankkerionnettomuudet ovat vähentyneet yli 90 prosenttia 1970-luvun tasosta muun muassa tankkereiden kaksoisrunkojen, kehittyneen navigoinnin ja merenkulun valvonnan ansiosta. Myös pienemmät öljyvuodot, joita aiemmin tapahtui säännöllisesti vilkkaimmilla merialueilla, ovat vähentyneet.

Koska öljyvahingot ovat vähentyneet, öljyntorjuntavalmiuteen motivointi ja rahoituksen ylläpito voi olla haastavaa. Suuria öljyonnettomuuksia pidetään epätodennäköisinä. Mutta vaikka suuren öljyonnettomuuden riski on maailmanlaajuisesti katsottuna pienentynyt, voi tilanne voi muuttua nopeasti. Itämeren nykytilanne on tästä hyvä esimerkki: alueen pitkään jatkunut myönteinen meriturvallisuuden kehitys pysähtyi kuin seinään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan. Keväällä 2026 Venäjän varjolaivaston alukset ovat jatkuvassa vaarassa aiheuttaa MV Treasuren onnettomuuden kaltaista tuhoa Suomenlahdella talvehtiville merilinnuille.

Itämeren tilanne osoittaa, kuinka nopeasti asiat voivat nykypäivänä kääntyä päälaelleen. Samalla se on muistutus siitä, kuinka tärkeää varautuminen on. Järjestöjen kansainvälinen yhteistyö nousee vallitsevassa tilanteessa keskiöön. Suuriin öljyonnettomuuksiin tulee varautua yhdessä, eri toimijoiden asiantuntemusta hyödyntäen.

Suomessa öljyntorjuntavalmius on onneksi suhteellisen hyvällä tasolla ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on mutkatonta. WWF tarjoaa ylläpitämilleen öljyntorjuntajoukoille koulutusta sekä rantaöljyntorjuntaan että öljyyntyneiden eläinten käsittelyyn ja hoitoon. Kun öljyvahinko tapahtuu, pystymme toimimaan nopeasti viranomaisten apuna. Öljyyntyneiden lintujen hoidon osalta WWF:n öljyntorjuntajoukoilla on myös kansainvälinen verkosto tukenamme.