Tuore kyselytutkimus: Pohjois-Karjalassa vain yksi kymmenestä vastustaa Heinäveden Palokin padon purkua
Palokin padon purkamiselle on pohjoiskarjalaisten vankka tuki, selviää WWF:n ja Itä-Suomi Unionin tilaamasta tuoreesta kyselytutkimuksesta. Palokin padon purkaminen on yksi ratkaisevan tärkeä keino yrittää pelastaa äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi ja erittäin uhanalainen järvitaimen. Palokin voimalaitoksen merkitys energiaomavaraisuuden kannalta on hyvin vähäinen.
Jopa 70 prosenttia pohjoiskarjalaisista on Heinäveden Palokin voimalapadon purkamisen kannalla. Vain 10 prosenttia pohjoiskarjalaisista vastustaa sen purkua ja 20 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa kantaansa. Pohjoiskarjalaisten tuki Palokin padon purulle sekä Suomen virtavesien vapauttamiselle turhista padoista on vahvinta koko valtakunnassa.
70 prosenttia maakunnan asukkaista on myös sitä mieltä, että virtavesistämme pitäisi purkaa sellaiset voimalaitospadot ja esteet, jotka eivät ole merkittäviä Suomen energiaomavaraisuuden kannalta. Tiedot käyvät ilmi WWF:n ja Itä-Suomi Unionin tilaamasta kyselytutkimuksesta.
”Kyselytutkimus osoittaa, että pohjoiskarjalaisille luonto ja vesistöt ovat todella tärkeitä. Paikallisten vahva luontosuhde näkyy myös siinä, että luonnon tilaan liittyvät kysymykset herättävät laajaa kiinnostusta ja mielipiteitä”, sanoo maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Pohjois-Karjalan Heinävedellä sijaitsevan Palokin koskien vapauttaminen auttaisi Saimaan uhanalaisia lohikaloja. Yhden padon purkaminen vapauttaisi uhanalaisille lohikaloille ainutlaatuisen laajat lisääntymisalueet, jotka jäivät patoamisen alle 1960-luvun alussa. Padonpurku mahdollistaisi kilometrien mittaisen koskiketjun ennallistamisen.
Patojen ja muiden vaellusesteiden purku on välttämätöntä äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja muiden uhanalaisten vaelluskalojen tulevaisuuden kannalta. Saimaan järvilohen säilyminen on ollut vuosikymmeniä lähes yksinomaan laitoskasvatuksen ja istutusten varassa. Niiden tuloksellisuus on kuitenkin romahtanut, ja virtavesikalojen luontaisen elinkierron palauttaminen on siten välttämätöntä.
”Koko itäisen Suomen luonto- ja kalastusmatkailun kannalta lohikalojen paluu Saimaalle olisi todella merkittävä piristysruiske ja vetovoimatekijä”, arvioi Itä-Suomi Unionin asiamies, maakuntaneuvos Matti Viialainen.
Kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista hieman yli puolet (56 prosenttia) tiesi Saimaan järvilohen selviytymisen olevan riippuvaista ihmisen tekemistä istutuksista, kun koko maassa vastaava osuus oli vain joka kolmas vastaajista.
”Palokin padon purku ja koskien ennallistaminen on Suomen merkittävin, tarpeellisin ja järkevin padonpurkuprojekti ja tämän vuoksi myös hallitusohjelmassa”, painottaa WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.
WWF Suomi ja Itä-Suomi Unioni teettivät Verianilla kyselytutkimuksen 20.–25.3.2026. Kyselytutkimus toteutettiin väestövastaavassa verkkopaneelissa, ja siihen vastasi 1459 15 vuotta täyttänyttä suomalaista, joista 573 asui Itä-Suomessa. Kaikki tutkimustulokset löytyvät täältä.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Lähde mukaan virtavesitalkoisiin
WWF:n kunnostaa ja ennallistaa uhanalaisten vaelluskalojen elinympäristöjä talkoovoimin. Tule mukaan tekemään tärkeää työtä, jonka jälkeen purot ja joet solisevat jälleen esteettä!