WWF ja Coca-Cola Suomi jatkavat yhteistyötä In­gars­ki­lan­joel­la ve­sien­suo­je­lupro­jek­til­la – kosteikon lajiston kehitystä seurataan aiempaa kattavammin

WWF Suomi rakentaa 0,6 hehtaarin laajuisen kosteikon Inkooseen Ingarskilanjoen valuma-alueelle Coca-Cola Suomen tuella.

Vaikka monien suomalaisten vesistöjen tila on hyvä, rehevöityminen on vesiemme yksi suurimmista ongelmista. Etenkin Itämeren rannikkoalueilla tilanne on huono. Tilanteen korjaamiseksi on välttämätöntä vähentää vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Jokien mukanaan kuljettama ravinnekuorma on edelleen suurta, mikä heikentää rannikkovesien tilaa.

– Kosteikkohankkeen ensisijainen tavoite on vähentää ravinnekuormitusta alueen vesistöissä. Samalla se auttaa vesienhallinnassa varastoimalla vettä, sillä kosteikot ovat sade- ja sulamisvesien luonnollisia varastoja. Myös linnusto, kasvillisuus ja koko elinympäristö hyötyvät. Projektin täydet hyödyt tällä luontoalueella tulevat näkyviin muutaman vuoden kuluessa, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen sanoo.

Kosteikot ovat tehokas keino vesistöjen suojelussa. Ne hidastavat veden virtausta ja sitovat ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, sekä kiintoainesta, mikä auttaa ehkäisemään virran alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä. Vesinäytteillä tehtyjen tutkimusten3 mukaan vastaavanlaiset kosteikot pidättävät valuma-alueelta tulevasta fosforikuormasta keskimäärin 46 prosenttia ja typpikuormasta 37 prosenttia. Samalla ne tasoittavat tulvahuippuja ja tarjoavat arvokkaita elinympäristöjä monille lajeille. Esimerkiksi linnuille kosteikot ovat pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita, ja niiden ennallistaminen on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa vesilintukantoja.

Rudus Oy on lahjoittanut Inkoon ennallistamiskohteella tarvittavan kivimateriaalin.

WWF kokeilee ensimmäistä kertaa ennallistamiskohteellaan luonnon monimuotoisuuden mittaamista ympäristö-DNA:n avulla

WWF pilotoi kosteikkokohteessa ympäristö-DNA-teknologian (eDNA) käyttöä, jotta ennallistamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen voidaan todentaa käytännössä.

Eliöt jättävät geneettistä materiaalia ympäristöönsä eli vesistöön, ilmaan ja maaperään. Käytännössä kohteesta kerätään näytteitä, joista DNA eristetään ja analysoidaan laboratoriossa. Yhdestä näytteestä voidaan tunnistaa jopa satoja lajeja sekä kartoittaa laajempia eliöryhmiä.

Kaasosen mukaan WWF haluaa kehittää ennallistamisen mittaamista.

– Kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa WWF:n rakentamalla kosteikolla eDNA-menetelmää, jolla saadaan aiempaa kattavampi kuva kosteikon lajiston kehityksestä. Lisäksi kohteella toteutetaan perinteisempi linnustoselvitys ennen ja jälkeen, jotta kosteikon vaikutuksia lintukantaan voidaan seurata, Kaasonen kertoo.

Ilmastonmuutos haastaa maanviljelyn

WWF Suomen mukaan ilmastonmuutoksen myötä viime vuosina yleistyneet rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat ovat hankaloittaneet maanviljelyä Länsi-Uudellamaalla. Vesi tulvii pelloille ja vie mennessään ravinteita. Itämereen huuhtoutuessaan ne lisäävät muutoinkin hauraan meren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä.

Hankealueen maanomistaja, luomutilallinen Isa Oksanen on huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hän pitää ravinnekuorman vähentämistä merissä ja järvissä kaikin keinoin tärkeänä.

– Viimeisten 15 vuoden aikana sää on jo muuttunut. Kuivia hellekausia on keväästä lähtien ja myrskytuulia tuon tuosta. Lopetimme juuri luomumansikan avomaaviljelyn, koska kuivan kauden aikana vesi ei riitä kasteluun.

– Kumppanuudet, kuten nämä vesiensuojeluhankkeet Coca-Cola Suomen kanssa, ovat tärkeitä WWF:lle. Ne ovat askel oikeaan suuntaan, tukevat toimintaamme ja tuovat jatkuvuutta, Kaasonen sanoo.

Coca-Cola Suomi tukee WWF:n ennallistamishanketta Inkoossa osana vesiensuojelutyötään. Hanke on jatkoa vuoden 2025 yhteistyöprojektille, jossa alueelle rakennettiin kaksitasouoma eli tulvahuippuja tasaava uoma, joka vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Kansainvälisesti WWF ja Coca-Cola tekevät yhteistyötä yli 50 maassa.

WWF:n vesienhallintahankkeet Länsi-Uudellamaalla

• WWF on auttanut parantamaan vesistöjen tilaa Länsi-Uudellamaalla jo kahdeksan vuoden ajan.
• Alueina ovat Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueet sekä rannikon läheiset välivaluma-alueet.
• Kohteet on rakennettu yksityisille maille yhteistyössä maanomistajien kanssa.
• Kahdeksan vuoden aikana on rakennettu 30 kosteikkoa ja 10 kaksitasouomaa sekä tehty pohjakynnyksiä ja uoman luonnonmukaistamisia.
• Lue lisää maa- ja metsätalouden aiheuttaman ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämisestä sisävesissä ja Itämeressä