©  Sabrina Bqain / WWF
Päivitetty

Ruoka

Ympäristön kannalta tärkeimmät arjen valintamme koskevat ruokaa. Ruoka vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen – sekä hyvässä että pahassa. Oman ruokavalion ympäristö- ja ilmastovaikutuksia voi pienentää merkittävästi syömällä punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa, välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

Eläinperäisellä ruualla suuret ympäristövaikutukset

Valtaosa ruuan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta. Pakkausten ja kuljetusmatkojen merkitys ruuan ympäristövaikutuksissa on sen sijaan yhteensä vain noin kymmenen prosenttia. Selkeästi suurin osuus ruuan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruuan tuotantoon.

Lihan, kananmunien ja maidon tuottamiseksi pitää kasvattaa ensin viljaa ja muita kasveja tuotantoeläinten ruuaksi. Tämän vuoksi eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna. Ilmastoa kuormittaa erityisesti naudanlihan tuotanto, sillä eläimen luontaisessa ruuansulatuksessa syntyy metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Lisäksi kasvava lihantuotanto ajaa villieläimet ahtaalle. Kun lihan kulutus lisääntyy, trooppisia metsiä ja muita villieläinten elinympäristöjä raivataan laidunmaiksi ja pelloiksi rehun tuotantoon.

Maailman nisäkkäiden paino 
Kuva: Metsien ja muiden luonnontilaisten alueiden raivaaminen eläinperäisen ruuan tuotantoon ajaa villieläimet ahtaalle. Kun tarkastellaan kaikkia maapallon nisäkkäitä, tuotantoeläimiä on jo niin paljon, että ne painavat 14 kertaa enemmän kuin kaikki luonnossa villinä elävät nisäkkäät yhteensä. Maapallon rajallista maapinta-alaa säästyisi ja luonnonvaraisille eläimille jäisi enemmän elintilaa, jos osa lihantuotannon maa-alasta käytettäisiin kasvisravinnon tuottamiseen suoraan ihmisille.

Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta noin 40 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella, ja ruuan monimuotoisuusvaikutuksista yli 90 prosenttia kohdistuu muualle maailmaan.

Suomalaisessa luonnossa kestämättömän ruuantuotannon ja -kulutuksen seuraukset näkyvät Itämeren rehevöitymisenä ja ilmaston lämpenemisenä. Rehevöityminen ruokkii haitallisia levälajeja, jotka heikentävät kala- ja muiden eliölajien elinmahdollisuuksia. Itämeren monimuotoisuus vähenee, kun levät valtaavat kirkkaasta vedestä ja puhtaista hiekkapohjista riippuvaisten lajien elinympäristöt. Edelleen vajaat kaksi kolmasosaa Itämerta rehevöittävästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta. Lisäksi ilmastonmuutos heikentää erityisesti lumesta ja jäästä riippuvaisten eläinten, kuten saimaannorpan, elinmahdollisuuksia.

Paljon kasviksia – punaista lihaa korkeintaan kerran viikossa

Ympäristöystävällinen ruokavalio on herkullinen ja tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta sekä suojella Itämerta ja luonnon monimuotoisuutta. Laajan kansainvälisen tutkijayhteisön vuonna 2019 julkaiseman EAT-Lancet Comission -raportin mukaan ympäristöystävällinen ja terveellinen ruokavalio koostuu pääasiassa kasviksista.

Tällä hetkellä suomalaisten ruokailutottumukset eivät keskimäärin ole ympäristöystävällisiä. Suomessa syödään lihaa paljon enemmän kuin olisi luonnon kannalta kestävää, lihan kulutus on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta ja lisääntynyt lähes 20 prosenttia vielä 2000-luvulla.

Lihaa voi raportin mukaan syödä kohtuudella, punaista lihaa enintään kerran - ja broileria ja kalaa muutaman kerran - viikossa. Lasillinen maitoa tai pari siivua juustoa päivässä on ympäristön kannalta kestävä määrä maitotuotteita. Suomessa kuitenkin monet kalakannat ovat elinvoimaisia ja siksi kotimaista kestävästi pyydettyä kalaa voi syödä vaikka päivittäin, suositeltavia kalalajeja ovat esimerkiksi silakka, muikku, hauki, särki ja lahna.

Ei ruokaa roskiin

Syömiskelpoisen ruuan heittäminen pois on erityisen haitallista ympäristölle, sillä siinä haaskataan ruuan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetyt resurssit ja ne kaikki ruuan tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Kaatopaikalle päätyvä ruoka aiheuttaa lisäksi metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta paljon voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Eniten ruokaa Suomessa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin kaupoissa. Pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 eurolla vuodessa.

Mitä voit tehdä?

Kaupassa ja kotona

  • Suosi ostos- ja ruokalistallasi kasviksia. Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat esimerkiksi palkokasvit sekä kaura-, soija-, seitan-, sieniproteiini ja papupohjaiset vaihtoehdot.
  • Punaista lihaa on ympäristön kannalta kestävää syödä korkeintaan kerran - ja broileria muutaman kerran - viikossa.
  • Jos syöt lihaa, suosi WWF:n Lihaoppaan vihreitä vaihtoehtoja.
  • Jos syöt kalaa, suosi WWF:n Kalaoppaan vihreitä vaihtoehtoja.
  • Kokkaa maukasta kasvisruokaa. Näillä resepteillä valmistat takuuvarmasti herkullista kasvisruokaa.
  • Vähennä hävikkiä. Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään vuosittain roskiin yhteensä 140 miljoonaa kiloa ruokaa. Tässä parhaat vinkin ruokahävikin vähentämiseen.
  • Ruuantuotannon kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden takaamiseksi on kehitetty kansainvälisiä järjestelmiä. Suosi tuotteita, joissa on Rainforest Alliance, UTZ tai Reilu kauppa -merkintä.
  • Lasillinen maitoa tai pari siivua juustoa päivässä on ympäristön kannalta kestävä määrä maitotuotteita.

 

Koulussa

  • Vaikuta kouluruokaan! Joka arkipäivä Suomessa tarjotaan maksuton kouluruoka noin 900 000 koululaiselle ja opiskelijalle. Isossa joukossa on paljon voimaa, siksi pienelläkin lihankulutuksen vähentämisellä ja kasvisruokien lisäämisellä kouluruokailussa on suuri vaikutus ympäristölle. Tältä sivulta löydät ohjeet, joiden avulla varmistat, että oman koulusi ruoka tekee luonnolle hyvää.