Mitä tänään pelastettaisiin?
Kuvassa ei ainoastaan syödä herkullista päivällistä. Siinä pelastetaan Itämeri, ilmasto ja uhanalaiset eläimet.
”Jo pelkästään vähentämällä lihan määrää ruokavaliossaan voi merkittävästi vähentää omaa vaikutustaan ympäristöön.”
”Se, mitä syömme, on ympäristön kannalta merkittävin päivittäinen valintamme”, toteaa WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa. Se on kova väite.
”Mutta totta”, Höynälänmaa toteaa ykskantaan.
”Ruoka on yksityisen kulutuksen ilmastovaikutusten kolmen kärjessä yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa. Ruoan osuus ilmastokuormastamme on likimain saman verran kuin liikenteen. Ruoan muut ympäristövaikutukset ovat vieläkin merkittävämpiä”, Höynälänmaa selvittää.
Mutta teemmehän me valintoja asumisen ja liikkumisenkin suhteen? ”Kyllä, ja ne ovatkin ympäristön kannalta ehdottoman tärkeitä. Kuten se, millä taitamme työmatkamme tai millä energiamuodolla kotimme lämpiää. Emme kuitenkaan päivittäin osta autoa tai tee kotiimme energiatehokkuusremonttia. Ruokaa valitsemme sen sijaan jopa viidesti vuorokaudessa.”
Tämä tarkoittaa siis päivittäin viittä mahdollisuutta valita ympäristön kannalta oikein.
Kuljetusmatkojen merkitys uskottua pienempi
Moni välttelee muoviin pakattuja ja ulkomailla tuotettuja tuotteita ympäristösyistä. WWF:n teettämään galluptutkimukseen osallistuneista 70 prosenttia arvioi pakkausmateriaalin vähentämisen olevan vähintään merkittävä muutos ruokavalintojen ympäristövaikutusten kannalta. Kaukana tuotettujen elintarvikkeiden välttämisen puolestaan arvioi samasta syystä merkittäväksi 60 prosenttia vastaajista.
Höynälänmaa kertoo, että pakkausten ja kuljetusmatkojen sijaan huomiota pitäisi kiinnittää raaka-aineisiin. Pakkausten ja kuljetusmatkojen merkitys ruoan ympäristövaikutuksissa on tosiasiassa vähäinen, sillä valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta.
Selkeästi suurin osuus ruoan ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon. ”Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon tarvitaan aina myös kasvikunnan tuotteiden kasvatusta rehua varten, joten eläinperäisillä tuotteilla on lähes poikkeuksetta moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.”
Lihantuotannolla on kasvisten tuotantoa suuremmat haitalliset ilmastovaikutukset. Naudanlihan päästöt ovat jopa 15-kertaiset herneeseen verrattuna.
Vain niukasti yli puolet vastaajista mainitsi kasvisten suosimisen lihan sijaan ympäristön kannalta merkittäväksi muutokseksi.
”Eri ruoka-aineiden vaikutusta ympäristöön voidaan mitata useilla mittareilla. Lihantuotanto on maailmanlaajuisesti metsäkadon merkittävin aiheuttaja. Verrattuna kasviperäisiin tuotteisiin eläinperäisten tuotteiden tuotanto kuluttaa valtavasti vettä ja aiheuttaa suuria kasvihuonekaasu- ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä”, Höynälänmaa listaa.
Suomen peltoalasta suurin osa on karjanrehun- ja lihantuotannon käytössä, ja suomalaisten lihankulutus on kasvanut yli 20 prosenttia 2000-luvulla. Tutkijoiden mukaan lihankulutuksen vähentämisellä voisi olla merkittävä vaikutus Itämeren rehevöitymiskehitykseen.
”Lihantuotanto lisää kotoisan Itämeremme ja sisämaassa järvien rehevöitymistä, kun pelloilta valuu ravinteita vesistöihin.”
Ilmastonmuutoksen, Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on siis ratkaisevaa, kuinka paljon eläinkunnasta peräisin olevaa ruokaa syömme.
Maapallon pinta-ala ei riitä
Maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykyistä, ja alati kasvavaa, lihankulutustamme. Nykyisellään kolmasosa maapallon tuottavasta maa-alasta on maatalouden käytössä, ja valtaosa siitä käytetään eläinperäisten tuotteiden tuotantoon. Tämä tarkoittaa käytännössä tuotantoeläinten laidunmaita tai eläimille viljeltävän rehun peltoja.
Lisääntynyt lihankulutus vaikuttaa erityisesti sademetsiin.
”Esimerkiksi Amazonin sademetsässä lihakarjan laidunmaiden ja rehun viljelymaan leviäminen on keskeinen syy metsien häviämiseen.”
Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 prosenttia on laidunmaana ja loput pitkälti karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana. Usein rehuviljelmien laajentuessa karjalaitumet siirtyvät niiden edellä yhä syvemmälle entiseen sademetsään.
Myös me suomalaiset saatamme tehdä tietämättämme sademetsän kannalta tuhoisia valintoja ruokapöydässämme.
”Suuri osa suomalaisista sioista ja broilereista syö osana rehuaan soijaa, eivätkä kaikki suomalaiset toimijat ole valitettavasti vielä sitoutuneet käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa.”
Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin viime vuosina edistäneet soijan käyttönsä vastuullisuutta. Vuonna 2016 perustetussa suomalaisessa soijasitoumuksessa on tällä hetkellä mukana kuusi yritystä. Sitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua.
Kun lihankulutus kasvaa maailmanlaajuisesti, kasvaa myös paine laajentaa rehupeltoja ja raivata yhä lisää metsää karjan laidunmaaksi. Lihantuotannon aiheuttama elinympäristöjen häviäminen on suurimpia uhkia hälyttävästi heikkenevälle luonnon monimuotoisuudelle, esimerkiksi jo valmiiksi uhanalaisille eläimille.
”Jotta maapallon pinta-ala riittäisi sekä ruoantuotantoon että jo nyt uhanalaisille eläimille ja luonnolle, on lihankulutuksen käännyttävä laskuun.”
Jos eläinperäisten ruoka-aineiden tuotantoon käytettävällä viljelymaalla tuotettaisiin kasvisravintoa suoraan ihmisille, ruokaa riittäisi useammalle.
Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia
Ruokavalinnoilla on siis luonnon hyvinvoinnille suuri merkitys. Lista ruoantuotantoon liittyvistä ympäristöhaasteista on uuvuttavan pitkä, ja ne tuntuvat yksityisen ihmisen näkökulmasta järkälemäisiltä. Jopa mahdottomilta. Höynälänmaa ei kuitenkaan anna epätoivolle sijaa, sillä ratkaisut ovat yksinkertaisia.
Ilmiselvin ekoteko on pitää ruokajätteen määrä kurissa. WWF:n teettämään kyselyyn vastanneista peräti 82 prosenttia pitikin ruokahävikin vähentämistä merkittävänä ympäristötekona. Höynälänmaa vahvistaa enemmistön aatteet.
”Jos heitämme ruokaa roskiin, hukkaamme sen valmistamiseen jo kertaalleen käytetyt, arvokkaat luonnonvarat. Syö siis kaikki se ruoka, minkä ostat ja loihdi jääkaappiin jääneistä tähteistä uusia aterioita.”
Ruokahukan välttelyn lisäksi jokainen voi vaikuttaa maapallon hyvinvointiin merkittävästi korvaamalla osan lihasta kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä ja kasvatetulla kalalla.
”Ei tarvitse tietää kaikkea eri ruoka-aineiden ympäristövaikutuksista – jo pelkästään vähentämällä lihan määrää omassa ruokavaliossaan voi merkittävästi vähentää omaa vaikutustaan ympäristöön”, Höynälänmaa tiivistää.
Kauppojen hyllyille on tullut lyhyessä ajassa valtava määrä uusia kasvipohjaisia ruokainnovaatioita. Nämä helpottavat kasvispainotteisen ruokavalion suosimista, kun tuotteita on jo lähes jokaisessa lähikaupassa. Jos ajatus Nyhtökaura- tai Härkispakettiin tarttumisesta tuntuu vieraalta, voi lihaa vähentää muillakin tavoin.
”Kokeile vähentää lihan kulutusta pikkuhiljaa esimerkiksi pienentämällä liha-annosten kokoja ja suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen. Tai korvaa osa reseptin lihasta kasviksilla. Oiva vaihtoehto on myös korvata lihaa lähivesien kestävästi pyydetyllä kalalla, kuten muikulla, silakalla, hauella ja ahvenella.”
Voiko lihaa syödä lainkaan?
Ympäristön näkökulmasta lihan syönti alkaa näiden tietojen valossa tuntua vähintäänkin arveluttavalta. Onko WWF:n tavoitteena, että lihansyönti lopetetaan kokonaan?
”Lihantuotannon haasteet eivät tarkoita, että lihaa ei saisi syödä. Ympäristön kannalta keskeistä on se, minkälaista lihaa syömme ja kuinka paljon.”
Valtaosa suomalaisista on sekasyöjiä. Kolme neljästä tutkimukseen osallistuneesta kertoi syövänsä lihaa vähintään pari kertaa viikossa.
”Ruokailutottumukset muuttuvat hitaasti. Suurin vaikutus ympäristöön saataisiin sillä, jos lihaa viikoittain syövien iso joukko muuttaisi omia ruokailutottumuksiaan hiljalleen kasvispainotteisemmiksi.”
Teksti Kaisa Ryynänen
WWF:n Lihaopas arvioi lihan ympäristövaikutukset
WWF julkaisi helmikuussa ensimmäistä kertaa Suomessa Lihaoppaan. Opas löytyy osoitteesta wwf.fi/lihaopas.
”WWF:n Lihaopas opastaa syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Kannustamme suomalaisia korvaamaan osan lihasta ruokavaliossaan kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä tai kasvatetulla kalalla”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Lihaoppaassa eri tuotteiden ympäristövaikutuksia on arvioitu neljällä kriteerillä: tuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin sekä torjunta-aineiden käyttö. Oppaassa on arvioitu Suomessa eniten syödyt lihatuotteet nauta, sika, broileri, lammas ja kotimaiset hirvieläimet sekä juustot ja kananmunat. Eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Jos syö lihaa, kannattaa punaisen valon saaneita välttää, keltaisella merkittyjä ostaa harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kuluttaa kohtuudella.
Punainen ”vältä”, keltainen ”harkitse”
Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.
Punaisen merkinnän ovat saaneet useat tuontituotteet, kuten brasilialainen ja thaimaalainen broileri sekä eteläamerikkalainen nauta. ”Vaikka ’vältä’-merkinnän on saanut moni tuontituote, ei kyse ole kuljetusmatkojen vaikutuksista, vaan erilaisista tuotantotavoista alkuperämaissa”, huomauttaa WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa
Myös osa suomalaisesta sian- ja broilerinlihasta saa ”vältä”- merkinnän, sillä kotimaisessa tuotannossa useiden sikojen ja broilereiden rehuissa käytetään soijaa, jonka vastuullisuudesta ei ole takeita. Ne kotimaiset sian- ja broilerinlihat, joiden tuottajat ovat sitoutuneet käyttämään eläinten rehussa vastuullisesti tuotettua soijaa tai eivät käytä soijaa lainkaan, löytyvät keltaisesta ”harkitse”- ryhmästä.
Keltaisella merkityillä tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Keltaisen merkinnän on saanut myös valtaosa suomalaisesta naudanlihasta.
”Suomalaisessa tavanomaisessa tuotannossa nautojen rehu koostuu pitkälti suomalaisesta nurmesta ja viljasta. Näin kotimaisessa naudanlihan tuotannossa vältytään mahdollisilta soijarehun kielteisiltä ympäristövaikutuksilta, esimerkiksi sademetsäkadolta”, Höynälänmaa sanoo.
Naudanlihan tuotanto vie kuitenkin paljon pinta-alaa, ja siitä syntyy suuria määriä päästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja rehevöittävät vesistöjä.
Vihreää luonnonlaidunlihalle ja riistalle
Vihreän ”kohtuudella”-merkinnän ovat saaneet perinneympäristöissä laiduntavat naudat ja lampaat, oppaassa ”luonnonlaidunliha”. Eläimet ylläpitävät laiduntaessaan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, kuten niittyjä ja hakamaita.
Myös kotimaiset hirvieläimet hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris ovat oppaassa vihreällä.
”Kestävästi pyydetty riista on ympäristön kannalta oiva vaihtoehto. Riistaa ei kuitenkaan voida kestävästi pyytää kattamaan tämänhetkinen lihankulutuksemme”, Höynälänmaa tähdentää.
Oppaassa vihreällä on merkitty myös luomutuotteet.
”Maaperän köyhtyminen ja torjunta-aineiden käyttö ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä uhkia ympäristölle ja ruoantuotannolle. Luomutuotanto ylläpitää maan elinvoimaa ja kasvukuntoa tavanomaista tuotantoa paremmin”, Höynälänmaa sanoo.
Suosi – ympäristön kannalta parhaat valinnat
Oppaaseen kannattaa tutustua, vaikka ei söisi lihaa. Siinä on arvioitu eläinperäisten tuotteiden lisäksi samoilla kriteereillä valikoima kasviperäisiä tuotteita.
Oppaan ”suosi”-osiosta selviää, että esimerkiksi soijatuotteilla ja uudemmilla tuttavuuksilla, kuten Härkiksellä ja Nyhtökauralla, on lihoihin verrattuna pienet ympäristövaikutukset. Näistä vaihtoehdoista kaikki ovat lihan korvaajina ympäristön näkökulmasta hyviä vaihtoehtoja.
Näin käytät WWF:n Lihaopasta!
1. Punainen ”vältä”-merkintä kertoo, millä tuotteilla on suurimmat haitalliset ympäristövaikutukset. Ympäristön kannalta selkein ensimmäinen askel on jättää nämä tuotteet ostamatta.
2. Keltaisen ”harkitse”-merkinnän saaneilla tuotteilla on punaisia pienemmät, mutta silti merkittävät kielteiset ympäristövaikutukset. Tarkasta, onko tuotteesta saatavilla vihreä vaihtoehto.
3. Vihreä ”kohtuudella”-merkintä kertoo, mitkä lihatuotteista ovat ympäristön kannalta parempia valintoja. Jos syöt lihaa, valitse mieluiten vihreän merkinnän saaneita tuotteita.
4. ”Suosi”-osio esittelee parhaita valintoja lautasella eli vaihtoehtoja lihalle.