WWF:n kyselytutkimus: Ei avohakkuille ja lisää suojelua

Kysyimme suomalaisilta, millaisia päätöksiä poliitikkojen pitäisi luonnon puolesta tehdä. Tulos on selvä. Enemmistö suomalaisista toivoo lisää rahaa luonnonsuojelulle, turhien patojen purkamista ja avohakkuiden rajoittamista ympäristölle tärkeillä alueilla.

Valtion on kasvatettava luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.

57 % Kyllä
20 % Ei
23 % En osaa sanoa

Yli puolet suomalaisista kannattaa luonnonsuojelun rahoituksen lisäämistä. Asialla on kiire, sillä vaikka Suomi on sitoutunut pysäyttämään Suomen luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Luonnon tila on heikentynyt entisestään viimeisten kymmenen vuoden aikana. Luonnonsuojelualueita on perustettava lisää, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää. Hallitus on kuitenkin leikannut voimakkaasti tällä vaalikaudella luonnonsuojelualueiden perustamiseen varattua rahoitusta. Tällä hetkellä suojelualueiden perustamiseen käytetään alle 30 miljoonaa euroa vuodessa, kun ympäristölle haitallisia tukia budjetissa on arviolta 3,5 miljardia.

Avohakkuita on rajoitettava lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle.

77 % Kyllä
12 % Ei
11 % En osaa sanoa

Useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta rajoittaisi lailla avohakkuita alueilla, joissa hakkuista on suurin haitta ympäristölle. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi turvemaat, lehdot, vesistöjen rannat ja pohjoiset alueet. Avohakkuut ovat olleet suomalaisessa metsänhoidossa vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan. Metsät toimivat luonnon monimuotoisuuden kehtona, mutta avohakkuut ovat ajaneet sadat lajit sukupuuton partaalle. Avohakkuut ovat haitallisia myös ilmastolle, sillä niistä tulee hiilen lähde jopa vuosikymmeniksi. Siksi metsät on säilytettävänä metsinä, sillä vahvoina hiilinieluina ne ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.

Energiantuotannoltaan merkityksettömiä vesivoimapatoja tulee purkaa joistamme vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

72 % Kyllä
12 % Ei
16 % En osaa sanoa

Yli 70 prosenttia suomalaisista olisi valmiita purkamaan pieniä vesivoimapatoja vaelluskalojen suojelemiseksi. 65 prosenttia Suomen vesivoimaloista ovat pienitehoisia, korkeintaan viiden megawatin voimaloita. Niiden osuus vesivoimalla tuotetusta sähköstä on viisi prosenttia. Mini- ja pienvoimalat haittaavat kuitenkin merkittävästi vesiluonnon monimuotoisuutta ja estävät esimerkiksi lohien, taimenten ja vaellussiikojen nousun lisääntymisalueilleen. Kaikki kotimaiset vaelluskalat ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. WWF haluaa, että tuleva hallitus laatii valtakunnallisen suunnitelman pienten vesivoimaloiden hallitusta alasajosta.

Teksti: Minttu-Maaria Partanen