Koalat saavat uusia elinympäristöjä ja muita luonnonsuojelun onnistumisia

Istutimme Australiassa eukalyptuspuita droonien avulla

Vuoden 2019 ja 2020 maastopaloista kärsi arvion mukaan yhteensä 60 000 koalaa. Luku pitää sisällään paloissa kuolleet ja vammautuneet koalat, mutta myös ne, joiden elinympäristöt tuhoutuivat paloissa. Lisäksi maastopalot tuhosivat Australiassa arviolta 7 miljardia puuta. Nyt Australiassa on käynnissä maan historian suurin luonnon elvytysohjelma, jonka tavoitteena on auttaa luontoa elpymään tuhoisien maastopalojen jälkeen. Osana ohjelmaa WWF kokeilee eukalyptuspuiden kylvämistä droonien avulla. Arvioiden mukaan droonien avulla pystytään kylvämään jopa 40 000 eukalyptuspuun siementä päivässä. Siementen kylvämisen tavoitteena on kaksinkertaistaa koalaluvut maan itärannikolla vuoteen 2050 mennessä.

Rakensimme kahdeksan Itämeren rehevöitymistä vähentävää kosteikkoa

Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia, ja maa- ja metsätalous merkittävimpiä Itämeren kuormittajia. Jotta pelloilta ja metsistä valuisi Itämereen vähemmän rehevöittäviä ravinteita, rakensimme yhteistyössä maanomistajien kanssa yhteensä kahdeksan kosteikkoa Länsi-Uudellemaalle. Kolmivuotisessa 4K-hankkeessamme palautimme lisäksi rakennettuja uomia luonnontilaisiksi. Toimien avulla pienennetään myös tulvien vaikutuksia, edesautetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tehdään vesieliöstön elinympäristöjä monipuolisemmiksi. Työ jatkuu uudessa VALUTA-hankkeessamme.

Suomalaiset näyttivät tukensa soiden ja uhanalaisten riistalajien suojelulle

Kaksi WWF:n tukemaa kansalaisaloitetta keräsi täyteen tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, mikä siivittää ne eduskunnan käsittelyyn. Suomen Luonnonsuojeluliiton käynnistämä Irti turpeesta -kansalaisaloite vaatii ilmastoa ja suoluontoa kuormittavan turpeen energiakäytön lopettamista vuoteen 2025 mennessä. Toinen eduskuntaan etenevä aloite ajaa uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämistä. Aktiivisten lintuharrastajien käynnistämä aloite sai taakseen WWF:n lisäksi muiden ympäristöjärjestöjen tuen. Esimerkiksi WWF ja Birdlife ovat jo pitkään vaatineet uhanalaisten riistalajien metsästyksen lopettamista. Aloitteella halutaan suunnata metsästys elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistaa uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen.

Vesivoimala sai väistyä taimenten tieltä

Padot ja muut virtavesien esteet ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaisuuteen. Vuoden vaihteessa päättyi yksi ajanjakso, kun toimiva vesivoimala ja voimalan padot saivat väistyä virtavesilajien tieltä Savonrannan Vuokalankoskella. Patojen purkaminen ja koskialueen kunnostaminen hyödyttävät muun muassa erittäin uhanalaista järvitaimenta. Kosken pinta-ala noin viisinkertaistuu, ja lajeille kunnostetaan lisää elinympäristöjä. Samalla myös kylän maisema paranee ja alueen virkistysarvo kasvaa. Olimme rahoittamassa muutosta ja annoimme asiantuntija-apua. Muut rahoittajat ovat ELY, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rapala Rahasto, Kalastusalue ja Ilvessalon osakaskunta.

Piilokamerakuviin tallentunut tiikeriemo poikasineen tuo toivoa Bhutanissa

Bhutanissa on saatu kuvamateriaalia tiikeriemosta ja sen kolmesta terveestä poikasesta. Havainto osoittaa, että tiikerien suojelu alueella on onnistunut. Piilokamerakuviin tallentuneet tiikerit ovat erityisen ilon aihe, sillä edellisen kerran kyseinen tiikeri on havaittu seitsemän vuotta sitten kansallisen tiikerilaskennan yhteydessä. Kamera asennettiin villieläinten käyttämään metsäalueita yhdistävään metsäkäytävään. Metsäkäytävien säilyttäminen on tärkeä osa tiikerien suojelutyötä, sillä käytävät mahdollistavat eläinten liikkumisen eri alueiden välillä, jolloin myös reviirit laajenevat. Bhutanin tiikerikanta on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenen aikana, ja piilokamerahavainto antaa lisätoivoa näiden isojen kissojen tulevaisuudelle maassa