Aasian villieläinmarkkinat halutaan aisoihin – eläintorit ovat otollisia paikkoja virusten leviämiselle

Koronaviruspandemia on saanut ihmiset Myanmarissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Japanissa ja Hongkongissa vaatimaan laittomien ja valvomattomien villieläinmarkkinoiden sulkemista. WWF:n maaliskuussa teettämästä kyselytutkimuksesta ilmeni, että yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista vaati maiden hallituksia sulkemaan villieläinmarkkinat. Huoli koronaviruksesta oli suuri: neljä viidestä piti koronaviruksen leviämistä erittäin huolestuttavana.

Uuden koronaviruksen leviäminen on herättänyt keskustelua villieläinmarkkinoista, sillä Maailman terveysjärjestö (WHO) on vahvistanut kyseessä olevan zoonoosi, eli virus, joka voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja ihmisestä eläimeen. WHO:n mukaan myös muut viime vuosikymmenten epidemiat, kuten sars, mers ja ebola, ovat tarttuneet ihmiseen alun perin eläimistä. Uuden koronaviruksen alkuperää ei ole varmistettu.

Koronaviruksen epäilty alkulähde on lepakko, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Vapalahti pitää myös todennäköisenä sitä, että virus on lähtenyt eläintorilta liikkeelle.

”Ei ole lepakoiden vika, että virus siirtyy ihmiseen. Kyse on siitä, miten olemme kontaktissa eläimiin”, Vapalahti sanoo.

Vapalahden mukaan eläinten alttius sairastumiselle on toreilla erilainen kuin luonnossa. Ne lajit, jotka eivät muuten ole luonnossa kontaktissa toisiinsa, pääsevät eläintoreilla levittämään viruksia toisiinsa ja ihmisiin. Tarttuakseen ihmiseen virus tarvitsee välittäjäisännän. Esimerkiksi sivettieläimen ja supikoiran tiedetään toimineen välittäjänä sarsissa.

Villieläinkaupalla pelätään olevan myös yhteys virusten leviämiseen tulevaisuudessa. Neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli huolissaan siitä, että koronaviruksen kaltainen virus leviää uudelleen, jos mitään ei tehdä villieläinmarkkinoiden sulkemiseksi.

Lainsäädännöissä ja perinteissä on eroja

Villieläimiä myydään monesti ruokatoreilla vieri vieressä vihannesten, karjan ja siipikarjan kanssa. Osalla Kaakkois-Aasian toreilla villieläimiä varastoidaan elävinä ja ne teurastetaan paikan päällä. Nämä olosuhteet ovat otollisia viruksen kehittymiselle.

Villieläinmarkkinoiden sulkeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä kaupan taustalla olevissa perinteissä on suuria eroja Aasian maiden välillä. Joissain osissa Aasiaa villieläimiä voidaan pitää eräänlaisina herkkuina ja niiden syömistä merkkinä vauraudesta. Vietnamissa ja Myanmarissa villieläimiä myydään paitsi ruoaksi myös perinteisen lääketieteen käyttöön. Japanissa ja Hongkongissa eläimiä ostetaan toreilta myös lemmikeiksi.

Myös villieläinkauppaa koskevassa lainsäädännössä on paljon eroja Aasian maiden välillä. Osa maista on jo kieltänyt villi-eläinkaupan, mutta lain valvonnassa on puutteita. Esimerkiksi lajien suojelua tai ruokahygieniaa koskevia lakeja saatetaan rikkoa.

Tutkimukseen osallistuneista vain noin joka kymmenes kertoi itse ostaneensa villieläintuotteita tai tietävänsä henkilön, joka on ostanut villieläimiä toreilta viimeisen 12 kuukauden aikana. Maiden välillä oli kuitenkin eroja: Sekä Thaimaassa että Vietnamissa noin 15 prosenttia kyselyyn vastanneista oli ostanut villieläimiä tai tunsi sellaisen henkilön.

Pandemialla on myös vaikutusta siihen, kuinka vastaajat uskoivat syövänsä villieläimiä tulevaisuudessa. Suurin osa ei ole koskaan syönyt villieläimiä, ja noin 15 prosenttia vastanneista sanoi lopettavansa villieläinten syömisen kokonaan.

Kuitenkin hieman alle kymmenes kertoi aikovansa ostaa villieläimiä myös jatkossa. Kaikkien tutkimuksessa olleiden maiden väkilukuun suhteutettuna määrä tarkoittaisi edelleen yli 28 miljoonaa ostajaa. Villieläinmarkkinoiden sulkemisella olisikin merkitystä juuri niiden ihmisten kannalta, jotka ilmoittivat aikovansa ostaa villieläimiä myös tulevaisuudessa. Avoimien villieläintorien sulkeutuessa noin kaksi viidestä villieläintuotteiden ostajasta lopettaisi villieläinten ostamisen.

Kiinan väliaikaisesta syöntikiellosta pysyvä

Jo ennen pandemiaa villieläinkaupan lainsäädäntöä sekä villieläinrikosten valvontaa on parannettu useissa maissa. Muun muassa Thaimaassa villieläinten suojelua koskevaa lakia vahvistettiin viime vuonna, minkä seurauksena rangaistukset ovat koventuneet. Myanmarissa alueelliset hallinnot ovat toimineet villieläinkaupan torjumiseksi.

Kiina reagoi koronaviruspandemiaan kieltämällä helmikuun lopussa villieläinten syömisen väliaikaisesti. Kiellon odotetaan tulevan pysyväksi ennen vuoden loppua. Hallituksen päätöstä on seurannut myös se, että Kiinassa suunnitellaan luetteloa niistä eläimistä, jotka soveltuvat lihankasvatukseen. Lista sallisi karjan ja siipikarjan lisäksi joidenkin villieläinten jalostuksen.

“Kiina on tehnyt erittäin hyviä toimenpiteitä kieltääkseen villieläinten metsästyksen, kaupan, kuljetuksen ja syömisen. Myös Vietnamissa ollaan ottamassa käyttöön samanlaisia määräyksiä. Nyt kaikkien Aasian maiden hallitusten täytyy lopettaa villieläinmarkkinansa, jotta voimme jatkossa välttää nyt näkemämme suuren inhimillisen ja taloudellisen hädän”, sanoo WWF:n Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja Christy Williams.

WWF työskentelee nyt monissa Aasian maissa terveys- ja ympäristöministeriöiden kanssa suuren riskin aiheuttavien villieläinmarkkinoiden sulkemiseksi erityisesti tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla. Siten voidaan ehkäistä virusten siirtymistä villieläimistä ihmisille ja ehkäistä pandemioita tulevaisuudessa.

Globe Scanin toteuttama tutkimus tehtiin 3.–11.2.2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 5 000 ihmistä Myanmarissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Japanissa ja Hongkongissa. Jokaisesta maasta kyselyyn vastasi tuhat ihmistä. Kyselyyn vastattiin verkko-lomakkeella.