Pandemiat
Kun elintila ihmisten ja eläinten välillä kapenee, taudit leviävät aiempaa helpommin. Vuonna 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirus onkin osoittanut, miten ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnin puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Myös ihmisten aiemmin kohtaamilla pandemioilla on yhteytensä luontoon.
Pandemioiden juurisyyt
Vuonna 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirus COVID-19 ajoi maailman poikkeukselliseen tilanteeseen. Koronavirus on muistuttanut myös luonnon tärkeydestä uusien pandemioiden ehkäisyssä. Luonnonympäristöjen pirstoutuessa elintila ihmisten ja eläinten välillä kapenee jatkuvasti, ja näin tautien on helpompaa levitä eläimistä ihmisiin.
Onkin epäilty, että COVID-19 lähti leviämään villieläintorilta. Asiasta ei ole saatu täyttä varmuutta, mutta esimerkiksi lepakoita ja muurahaiskäpyä pidetään viruksen mahdollisina kantajina. Myös useat aikaisemmat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin. Näitä tartuntatauteja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, kutsutaan zoonooseiksi.
Samat syyt, jotka edistävät zoonoosien leviämistä, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttävät ilmastokriisiä. Tällaisia syitä ovat juuri luontoa tuhoava maankäyttö, maatalouden ja eläintuotannon tehostuminen ja leviäminen sekä uhanalaisten lajien metsästys ja kauppa. Kun puutumme näihin juurisyihin, voimme ratkaista monta kriisiä yhtä aikaa.
Tämä leopardi tallentui automaattikameran kuviin Mumbain laitamilla.
Koronapandemian vaikutukset luontoon
Koronapandemian alussa Kiina asetti väliaikaisen kiellon villieläinten syömiselle. Lisäksi Kiinan viranomaiset ovat tehostaneet toimiaan laitonta kauppaa vastaan. WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan aasialaiset kannattavat laittomien villieläinmarkkinoiden sulkemista Myanmarissa, Thaimaassa, Vietnamissa, Japanissa ja Hong Kongissa. WWF työskentelee yhdessä viranomaisten kanssa laittoman kaupan kitkemiseksi.
Monien kehittyvien maiden yhteisöt elävät kestävästä, luontoon perustuvasta turismista, kuten valokuvasafareista. Matkailu ei ole vieläkään palautunut kaikkialla totutulle tasolle, jolloin vaarassa ovat niin paikallisten elinkeinot kuin luonnonsuojelu. Esimerkiksi Nepalissa äärimmäisen uhanalaisia krokotiilieläimiä, gaviaaleja, on tapettu poikkeustilan aikana laittomasti.
WWF Saksan tekemän analyysin mukaan myös metsät ovat vaarassa. Maaliskuussa 2020 trooppista metsää kaadettiin 18:ssa Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa yli 2,5 kertaa enemmän verrattuna vuosien 2017–2019 keskiarvoon. WWF:n asiantuntijoiden mukaan lisääntyneet hakkuut johtuvat valvonnan vähentymisestä. Metsää on siis hakattu laittomasti koronan aikaan. WWF Suomi tukee Aasiassa ja Afrikassa kyläyhteisöjä edistämällä laittomalle puunhakkuulle vaihtoehtoisia, kestäviä elinkeinoja. Vuosina 2018–2021 olemme suojelleet ja saaneet kestävän käytön piiriin yli kaksi miljoonaa hehtaaria metsiä. Metsiä on suojeltu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin ja kummien tuella.
Globaali eläintuotannon kasvu ja eläintuotteiden suosiminen ajaa villin luonnon ahtaalle ja lisää riskiä pandemioihin. Kasvipohjainen ruoantuotanto on eduksi luonnon monimuotoisuudelle, ruokaturvalle ja pandemioiden ehkäisylle. Olemme keränneet ohjeita ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Tutustu esimerkiksi kestäviä valintoja esittelevään maksuttomaan ruokakurssiin ja Kalaoppaaseen!
Mitä WWF tekee?
WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tavoite voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä: siksi toimimme yhdessä kansalaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa hyvinvoivan luonnon puolesta.
-
VAADIMME PÄÄTTÄJIÄ HUOMIOIMAAN LUONNON JA ILMASTON
Päättäjien on huomioitava luonto ja ilmasto läpileikkaavasti kaikissa päätöksissä. Parantamalla luonnon monimuotoisuutta ja hillitsemällä ilmastokriisiä pienennämme myös riskiä uusien tautiepidemioiden leviämiseen. Olemme osa kansainvälistä WWF-verkostoa ja kiritämme poliitikkoja kestäviin päätöksiin niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisesti.
-
TAISTELEMME LAITONTA KASVI- JA ELÄINKAUPPAA VASTAAN
Vaadimme valtioilta tiukempia toimia salametsästyksen ja laittoman kaupan pysäyttämiseksi. Toimimme yhteistyössä viranomaisten kanssa laittomien eläinmarkkinoiden sulkemiseksi ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi.
-
SUOJELEMME LAJEJA JA NIIDEN ELINYMPÄRISTÖJÄ YMPÄRI MAAPALLOA
Työskentelemme viranomaisten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen häviämistä ja edistääksemme ilmastonmuutoksen vastaisia käytäntöjä. Torjumme myös metsäkatoa eri puolilla maailmaa.
-
TYÖSKENTELEMME ERI PUOLILLA MAAILMAA, JOTTA SYÖMÄMME RUOKA TUOTETTAISIIN ENTISTÄ KESTÄVÄMMIN
Myös kulutuksemme ja ruokavalintamme vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja lajien säilymiseen. Ympäristöystävällisessä tuotannossa esimerkiksi neitseellisiä sademetsiä ei raivattaisi pelloiksi tai palmuöljyplantaaseiksi.
Haluatko auttaa?
-
Vaali luonnon monimuotoisuutta
Luonnovarojen ylikulutus ja ilmastonmuutos kiihdyttävät luonnon monimuotoisuuden katoa. Vähennä ylikulutusta ja hillitse ilmaston lämpenemistä esimerkiksi syömällä ympäristöystävällisesti tai karsimalla omaa kulutustasi.
-
Matkustele vastuullisesti
Älä ole turisti, joka osallistuu laittomaan metsästykseen ja kauppaan. Älä osta matkamuistoja tai esineitä, jotka sisältävät uhanalaisten eläinten tai kasvien osia.
-
Liity vaikuttavaan joukkoon
Tue WWF-kummina eli kuukausilahjoittajana pitkäjänteistä työtämme laitonta eläin- ja kasvikauppaa sekä luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä vastaan.
-
Auta kertalahjoituksella
Tee kertalahjoitus WWF:n työlle. Jokainen lahjoitus on tärkeä, sillä yli puolet suojelutyömme rahoituksesta tulee kaltaisiltasi yksityisiltä tukijoilta.