Leijonat, tiikerit ja muut ikoniset kissapedot ovat yhä ahtaammalla – lue, miten suunta voidaan muuttaa!

Suuria kissaeläimiä uhkaavat salametsästys, ilmastonmuutos, metsäkato ja ennen kaikkea elintilan hupeneminen. Onneksi näitä upeita eläimiä on mahdollista suojella monin tavoin.

Leijonia kutsutaan savannin kuninkaiksi, lumileopardeja vuorten haamuiksi ja tiikerit ovat kuuluisia raidoistaan. Valitettavasti kaikki nämä ikoniset kissaeläimet ovat uhanalaisia. Esimerkiksi leijonia on maailmassa jäljellä noin 23 000 ja lumileopardeja enää noin 4 500 – 7 500 yksilöä. Tiikerit ovat erittäin uhanalaisia, sillä niitä on jäljellä vuoden 2016 arvion mukaan alle 4 000 yksilöä.

Suurin uhka kaikille isoille kissoille on elintilan väheneminen.

”Kissaeläinten elinympäristöjä tuhotaan etenkin asutuksen, maanviljelyksen ja infrastruktuurin tieltä ”, WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen kertoo.

Esimerkiksi tiikerit ovat menettäneet jo 93 prosenttia niiden historiallisista elinalueistaan, ja leijonienkin määrä on 25 vuodessa puolittunut elintilan kapenemisen vuoksi. Elinympäristön katoaminen ja pirstoutuminen ihmistoiminnan vuoksi vaikuttaa kissaeläimiin siksi, että ne tarvitsevat laajan reviirin. Sirpaloituneita elinympäristöjä yhdistävät metsäkäytävät ovatkin tärkeitä kissaeläinten suojelussa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

A tiger in Bardia National Park, Nepal. Image made with a camera trap.

Tiikeri tallentui riistakamerakuviin Bardian kansallispuistossa, Nepalissa.

”Nepalissa on Suomenkin tuella ennallistettu menestyksekkäästi suojelualueiden välisiä metsäkäytäviä. Niitä pitkin eläimet pystyvät liikkumaan alueelta toiselle sekä saaliseläinten perässä että pariutumiskumppania etsiessään. Tämä on tärkeää geneettisen vaihtelun ylläpitämiseksi”, Pirinen selventää.

Avainasemassa paikalliset ihmiset

Suuria kissapetoja arvostetaan ja ihaillaan ympäri maailman, mutta niitä myös vihataan. Se, että tiikerit ja lumileopardit ovat saalistavia lihansyöjiä, johtaa usein konflikteihin ihmisten kanssa. Pedot aiheuttavat ongelmia esimerkiksi tappamalla kotieläimiä, joista ihmisten elanto on riippuvainen. Ne syövät myös samaa riistaa, jota paikalliset ihmiset metsästävät ravinnokseen. Suomessa vastaavia konflikteja esiintyy esimerkiksi susien ja ahmojen kanssa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tuemme metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten salametsästyksen vastaisten partioiden toimintaa Himalajalla. Salametsästys on vähentynyt, kun metsänvartijoiden määrää on lisätty.

Ratkaisuksi WWF kehittää esimerkiksi Nepalissa yhdessä paikallisten kanssa keinoja ehkäistä konflikteja vaikuttamalla maankäytön suunnitteluun.

”On tärkeää varmistaa, että villieläimille jää elintilaa, jotta ne eivät ne ajaudu ihmisasutuksen lähelle pakon edessä”, Pirinen sanoo.

WWF myös jakaa tietoa, rakentaa karjasuojia ja kehittää erilaisia vakuutusjärjestelmiä petovahinkojen korvaamiseksi.

”Jos paikalliset saavat hyvän korvauksen menettämistään kotieläimistä, heillä ei ole niin suurta tarvetta tappaa petoja kostoksi tai lisävahinkojen estämiseksi. Yhteistyö paikallisten ihmisten kanssa on avainasemassa niin lumileopardien kuin tiikereidenkin suojelussa.”

Pedoista voi olla myös paikallisille hyötyä. Ikoniset ja ihmisten ihailemat kissapedot voivat nimittäin tuoda alueelle turisteja ja samalla tuloja paikallisille. Paikallisten asenteiden muuttaminen on tärkeää senkin takia, että samalla voidaan kitkeä salametsästystä.

”Salametsästäjien on helpompi liikkua ja toimia alueella, jos paikalliset eivät ole suojelumyönteisiä”, Pirinen selventää.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Tiikerin turkki

Tiikereillä ja niiden osilla käydään kauppaa myös EU:n alueella.

Kissaeläimiä salametsästetään niiden turkkien ja ruumiinosien takia, joita käytetään erilaisissa uskomushoidoissa. WWF:n viime vuonna julkaiseman raportin mukaan sekä kissaeläinten että niiden ruumiinosien kauppaa käydään myös EU:n alueella, ja myös elävien tiikerien omistaminen on mahdollista monessa EU-maassa.

”EU-maat ovat perustellusti vaatineet Aasian tiikerifarmien sulkemista, mutta luonnonvaraisten tiikereiden tulevaisuuden turvaamiseksi myös EU:n ja Iso-Britannian on pikaisesti kiellettävä tiikereillä ja niiden osilla käytävä kauppa”, Pirinen sanoo.

Tieto lisää toivoa

WWF on jo vuosia tukenut tiikereiden ja lumileopardien riistakameratutkimusta sekä rahallisesti että tarjoamalla asiantuntemustaan. Kamerat antavat arvokasta tietoa paitsi eläinten määrästä ja elintavoista, myös siitä, miten ne liikkuvat eri alueiden välillä.

Riistakameroiden avulla on saatu tietoa esimerkiksi tiikerin levittäytymisestä uusille alueille Nepalissa. Alkuvuonna tiikeri havaittiin maan itäosassa, missä tiikereitä ei ole aiemmin tavattu. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun tiikeri liikkui todistetusti yli kolmen kilometrin korkeudella vuoristossa. Ensimmäisen kerran tiikeri tallentui alle vuosi sitten WWF Nepalin riistakamerakuviin 2,5 kilometrin korkeudessa maan länsirajan tuntumassa. Uudet kuvat todistavat, että erittäin uhanalainen tiikeri liikkuu elinalueelta toiselle, jos sillä on siihen mahdollisuus.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Satelliittipantojen avulla saadaan arvokasta tietoa lumileopardien elinalueista ja -tavoista. Pannoista ei ole haittaa eläimille.

Toinen tehokas keino saada tietoa arkojen kissaeläinten liikkeistä ovat satelliittipannat, joiden keräämä tieto auttaa tutkijoita tunnistamaan lajeille kriittisen tärkeät elinympäristöt ja niiden väliset käytävät. Nepalissa pannoitettiin vuonna 2019 kaksi lumileopardia, ja pantojen keräämä tieto auttaa arvioimaan suojelutoiminen onnistumista sekä edistämään ihmisten ja lumileopardien yhteiseloa. Pannoitukset tehdään aina harkiten eikä niistä ole eläimelle haittaa.

”Satelliittipannat ohjelmoidaan irtoamaan eläimestä tietyn ajan, esimerkiksi vuoden tai kahden kuluttua. Tarvittaessa ne voidaan irrottaa aiemminkin eläimen kaulasta kauko-ohjaimella. Irrottaminen vaatii, että eläin on näköetäisyydellä, mutta sitä ei tarvitse ottaa kiinni pannan irrottamista varten”, Pirinen selittää.

Vaikka maailmanlaajuisesti kissapetojen tilanne on huolestuttava, suojelutoimilla on saatu myös tuloksia aikaan: WWF:n tavoitteena on tuplata luonnonvaraisten tiikerien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2022 mennessä, ja esimerkiksi Bhutanissa sijaitsevassa Manasin kansallispuistossa tavoitteeseen päästiin vain seitsemässä vuodessa. Myös Nepalissa ollaan lähellä tavoitetta, jonka toteutumista arvioidaan tarkemmin ensi vuonna.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Jaguaariuros Pantanalissa, Brasiliassa.

Urosjaguaari Pantanalin kosteikkoalueella Etelä-Amerikassa.

  • Kummina autat kaikkia kissaeläimiä

    WWF Suomen vuonna 2012 perustettu Lumileopardi-kummius muutettiin tänä keväänä Kissaeläin-kummiudeksi.

    ”Ajatus lähti siitä, että moni muukin kissaeläin kuin lumileopardi on uhanalainen, ja arvelimme Lumileopardi- kummien olevan kiinnostuneita myös niiden suojelusta. Päätimmekin vuosi sitten kysyä asiasta kummeilta itseltään. Neljä viidestä Lumileopardi-kummista piti ajatusta kummiuden laajentumisesta kaikkiin kissaeläimiin hyvänä ja vain kaksi prosenttia huonona”, yksityisvarainhankinnan johtaja Tarja Hakala kertoo.

    Lumileopardi-kummeilla ei kuitenkaan ole syytä huoleen, sillä he tukevat edelleen lajin suojelua, mutta jatkossa he auttavat myös muita uhanalaisia kissapetoja kuten tiikereitä, jaguaareja ja leijonia.

    ”Kummiuden laajenemisen myötä voimme ohjata kummien tukea laajemmin eri kissaeläimille ja alueille aina sen mukaan, missä apua tarvitaan kipeimmin. Samalla voimme tarjota kummeille aiempaa enemmän tietoa näistä ainutlaatuisista kissapedoista ja niiden suojelemisesta.

    ” WWF työskentelee maailmanlaajuisesti suurten kissaeläinten hyväksi esimerkiksi Nepalissa, Bhutanissa, Amazonilla ja Afrikassa. WWF:n tavoitteena on nostaa kaikkien uhanalaisten kissaeläinten määrää ja suojella niiden elinalueita, jotta lajien selviytyminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

    ”Isot kissaeläimet eivät ole ainoastaan upeita, vaan ne ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainlajeja. Petoeläinten väheneminen voi sekoittaa kokonaisen ekosysteemin, jolloin seuraukset ovat vakavat myös ihmisille. Siksi niiden suojeleminen on elintärkeää.”

Kissaeläinten suojelutyötä tehdään Nepalissa ja Bhutanissa WWF Suomen kummien ja ulkoministeriön tuella.

Annetaan kissaeläimille tulevaisuus

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä tuellasi saadaan aikaan, ja liity WWF:n Kissaeläin-kummiksi jo tänään.

Auta Kissaeläin-kummina

Annetaan kissaeläimille tulevaisuus

Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä tuellasi saadaan aikaan, ja liity WWF:n Kissaeläin-kummiksi jo tänään.