Singapore kieltää nor­sun­luu­kau­pan ja muita tuoreita on­nis­tu­mi­sia

Kiitos tuestasi. Nämä ajankohtaiset onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme ja pitkäjänteistä luonnonsuojelutyötä.

Singapore kieltää norsunluukaupan

Singaporen hallitus on päättänyt kieltää norsunluukaupan. Kielto tulee voimaan kahden vuoden päästä. Kyseessä on merkittävä askel norsujen suojelussa, sillä pelkästään tänä vuonna Singaporen viranomaiset ovat takavarikoineet melkein yhdeksän tonnia norsunluuta. Singapore teki päätöksen sen jälkeen, kun tukemamme kampanja paljasti yli 40 laitonta norsunluukauppaa ja osoitti porsaanreikiä, joita kauppiaat hyödynsivät norsunluun salakuljetuksessa. Aasiasta on kantautunut viime vuosina myös muita hyviä uutisia: Kiina on jo kieltänyt norsunluukaupan ja sekä Taiwan että HongKong ovat ilmoittaneet kiellosta. Salametsästys on afrikannorsujen suurin uhka. Kymmenessä vuodessa norsukanta on romahtanut yli 110 000 yksilöllä.

Kaksi afrikannorsua.

Hiitolanjoen padonpurku erittäin merkittävä suojeluvoitto Suomessa

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne paranee huomattavasti Suomesta Laatokkaan laskevalla Hiitolanjoella, kun joesta puretaan voimalaitospadot ja sen kosket palautetaan luonnontilaisiksi. Padot ja muut vesiin rakennetut esteet ovat suurin syy vaelluskalojemme uhanalaisuuteen, koska ne estävät kalojen pääsyn lisääntymisalueille. Hiitolanjoen patojen purku on Suomessa ainutlaatuinen hanke. Iso kiitos työn mahdollistamisesta kuuluu lahjoittajille, joiden ansiosta voimme tukea Hiitolanjoen vapauttamista.

Hiitolanjoesta purettavat voimalaitokset ovat niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä Suomen energiantuotannolle. Jos Suomen kaikki alle viiden megawatin tehoiset vesivoimalaitokset ja niiden padot poistettaisiin, uhanalaisille vaelluskaloille vapautuisi tuhansia kilometrejä elinympäristöä.

Hiitolanjoen pato kesällä.

Inkooseen valmistuu kosteikko torjumaan Itämeren rehevöitymistä ja sinilevää

Itämeren rehevöitymistä ja Suomenkin rannoilla runsaana kukkivaa sinilevää voidaan torjua tehokkaasti kosteikoiden avulla. Rakensimme Inkoon Västankvarniin elokuussa 1,6 hehtaarin suuruisen kosteikon, joka puhdistaa valumavesiä 250 hehtaarin alueelta. Kosteikko estää ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumisen Inkoonjokeen ja edelleen Itämereen. Kosteikoista on monenlaista hyötyä: ravinteiden pidättämisen lisäksi ne voivat muun muassa tasata tulvia ja tarjota elinympäristön lukuisille lajeille.

Jenny seisomassa kosteikon reunalla Inkoossa.

Lähetinlintu paljasti kiljuhanhien levähdysalueen

Lähettimellä varustettu kiljuhanhikoiras ”Blue” havaittiin pääsiäisenä yllättäen Viron Hiidenmaalla, jossa paljastui samalla aiemmin tuntematon kiljuhanhien levähdysalue. WWF:n kiljuhanhityöryhmän suo-
malaiset vapaaehtoiset matkustivat välittömästi Hiidenmaalle tekemään laskentoja. Vapaaehtoiset havaitsivat alueella 109 kiljuhanhea, mikä on suurin Virossa havaittu kiljuhanhimäärä 1960-luvun jälkeen. Levähdysalueiden paikallistaminen ja turvaaminen on tärkeää äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen suojelun kannalta. Myöhemmin toukokuussa työryhmämme laski 105 kiljuhanhea Oulun seudulla. Luku on osoitus siitä, että kiljuhanhi on saatu pelastettua Pohjoismaissa välittömimmän sukupuuton vaaralta.

Kiljuhanhia pellolla.

Euroopan historian suurin padonpurku alkoi Ranskassa

Samaan aikaan kun Suomessa valmistauduttiin Hiitolanjoen vapauttamiseen, Ranskan Sélune-joella aloitettiin 36-metrisen Vezinsin padon purkaminen. Seuraavien kahden vuoden aikana joesta puretaan myös toinen vanha vesivoimapato, minkä jälkeen koko 90 kilometriä pitkä Sélune saa virrata vapaana. Vapaasta joesta hyötyy esimerkiksi lohi, joka pääsee jälleen nousemaan luontaisille lisääntymisalueilleen. Toivomme Sélunen vapauttamisen kannustavan myös muita Euroopan maita purkamaan patoja jokien elvyttämiseksi.

Pato Ranskassa.

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.