Susikannan elpyminen tyssäsi kiintiömetsästykseen
Kuinka monta sutta Suomessa tällä hetkellä elää?
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että maaliskuussa 2026 Suomessa eli 430 sutta. Susien määrä on pysynyt samana kuin vuonna 2025.
Marraskuussa 2026, keväällä syntyneet poikaset mukaan lukien, susia ennustetaan elävän Suomessa 490–693 yksilöä. Jos susia ei lainkaan metsästettäisi, kanta voisi kasvaa noin 15 prosenttia vuodessa.
Susikanta painottuu yhä enemmän lounaiseen Suomeen: siellä tavataan 55 asuttua susireviiriä, kun taas Itä-Suomessa niitä on 22.
Miksi susia saa metsästää, vaikka laji on yhä uhanalainen?
Lajin uhanalaisuus ei yksin vaikuta siihen, saako sitä metsästää. Suden suojelua on heikennetty koko EU:n tasolla. Viime vuonna Suomi poisti suden ympärivuotisen rauhoituksen ja mahdollisti suden kiintiömetsästyksen vuoden 2026 alusta. Aiemmin susia saattoi metsästää ainoastaan poikkeusluvin.
Suomessa susi on luokiteltu pienen populaatiokoon vuoksi erittäin uhanalaiseksi vuonna 2019, jolloin viimeisin uhanalaisuusarvio tehtiin. Pienen populaatiokoon taustalla on suden metsästys ja laiton pyynti. Suomi on raportoinut EU:lle susikantamme olevan suotuisalla suojelun tasolla, mikä on edellytys kiintiömetsästyksen sallimiselle. WWF on kyseenalaistanut tulkinnan suotuisasta suojelun tasosta.
Miten viime talven kiintiömetsästys poikkeaa susien aiemmasta metsästyksestä?
Kiintiömetsästys poikkeaa aiemmasta poikkeuslupiin perustuneesta suden metsästyksestä siten, ettei metsästystä ole tarvinnut kohdentaa yksilöihin tai tilanteisiin, jotka aiheuttavat vahinkoa tai uhkaa. Talven 2026 metsästyksen tavoitteena oli kohdistaa metsästys kokonaisiin susilaumoihin ja pysäyttää kannan kasvu sekä vähentää konflikteja ihmisten ja susien välillä.
Miten kiintiömetsästys vaikutti susikantaan?
Kiintiömetsästyksessä tapettiin 81 sutta, mikä vastasi noin 13:a prosenttia Suomen susikannasta marraskuun 2025 tilanteen mukaan.
Susikannan elpyminen pysähtyi kiintiömetsästyksen takia. Kiintiömetsästyksen lisäksi metsästysvuonna 2025–2026 tapettiin 43 sutta vahinkoperusteisin poikkeusluvin ja 12 sutta poliisin päätöksellä.
Kiintiömetsästyksen pidemmän aikavälin vaikutukset susikantaan ja kiintiömetsästyksen tavoitteisiin nähden selviävät vasta pidemmän ajan seurannan myötä.
”Ennen uusia päätöksiä tulevien vuosien suden metsästyskiintiöistä tulee selvittää, miten kiintiömetsästys onnistui tavoitteessaan vähentää suden aiheuttamia vahinkoja ja sosioekonomisia haittoja”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.