Ennallistamissuunnitelmasta ilmeni epäkohtia
Luontokadon pysäyttämiseen tähtäävä EU:n ennallistamisasetus jää vain tekstiksi paperille, ellei siihen kirjattuja toimia toteuteta jäsenmaissa riittävällä tasolla. Suomen suunnitelmat ennallistamisesta osoittautuivat järjestöjen suurennuslasin alla heikoiksi, kertoo WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.
WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi ovat arvioineet yhdessä Suomen kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Mistä on kyse?
Ihmisen aiheuttama luontokato etenee edelleen hurjaa vauhtia. EU:n ennallistamisasetus tähtää luonnon tilan parantamiseen ja lopulta luontokadon pysäyttämiseen. Parhaillaan Suomi, kuten muutkin EU-jäsenmaat, valmistelevat kansallisia, maakohtaisia suunnitelmiaan siitä, miten asetuksen tavoitteisiin päästään vuoteen 2050 mennessä.
Olemme arvioineet Suomen suunnitelmaluonnosta neljästä eri näkökulmasta: otetaanko suunnitelmassa tieteellinen tieto huomioon, onko suomalaisia osallistettu suunnitelman laatimiseen, onko toimenpiteet mitoitettu niin, että asetuksen tavoitteet saavutetaan, ja onko riittävä rahoitus tunnistettu ja viranomaisille varmistettu riittävästi resursseja.
Millaisia tuloksia arviointi on tuottanut?
Arviointimme on paljastanut suunnitelmasta isoja epäkohtia. Suunnitelma ei nykymuodossaan vastaa siihen, kenen on tarkoitus tehdä ja mitä.
Suomen suunnitelman suurin heikkous liittyy siihen, että hallitus on päättänyt keskittyä tavoitetasoa määritellessään vuoteen 1995, eli ajankohtaan, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Jos kansalliset tavoitteet määritellään tämän pohjalta, tultaisiin luontotyyppejä ennallistamaan vain sen verran kuin niitä oli tuolloin jäljellä. Luontokato on kuitenkin alkanut jo kauan ennen Suomen liittymistä unioniin.
Tämän lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa luontotyyppien kriteerien uudelleenmäärittelyä. Uhkana siis on, että kriteerejä löysennetään ja rimaa lasketaan jo suunnitelmavaiheessa niin alas, että käytännön ennallistamistoimet jäävät liian vähäisiksi.
Huolta herättää myös se, ettei suunnitelmassa ole mukana määrällisiä tavoitteita. Siksi toimenpiteiden hintaa ja poliittisten ohjauskeinojen riittävyyttä on ollut mahdotonta arvioida.
Miten WWF vaikuttaa ennallistamissuunnitelman parantamiseksi?
Ensi keväänä Suomen ennallistamissuunnitelmasta tullaan pyytämään lausuntoja. Lausuntojen perusteella suunnitelmaluonnosta voidaan vielä muokata, jonka jälkeen se toimitetaan EU-komission arvioitavaksi. Myös WWF tulee jättämään oman lausuntonsa suunnitelmasta. Lopullinen suunnitelma jätetään komissiolle syksyllä 2027.
Jatkamme edelleen ennallistamissuunnitelman valmistelun kirittämistä. Samaan aikaan edistämme luonnon ennallistamista käytännössä, esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja, purkamalla patoja ja tekemällä metsäsuunnitelmia, joilla parannetaan käsiteltyjen metsien tilaa.
Esittelemme myös ennallistamisen tuloksia useissa eri yhteyksissä, minkä toivomme lisäävän ymmärrystä ennallistamisen hyödyistä.
Suomalaisten järjestöjen arvio kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta julkaistaan lähiaikoina. Arviointi on osa laajempaa, kaikkien EU-maiden kansallisten suunnitelmien arviointia.
WWF Suomen johtavan metsäasiantuntijan Mai Suomisen mukaan uhkana on, että käytännön ennallistamistoimet jäävät Suomessa liian vähäisiksi.