J.P. Laitisen kolumni: Luonnosta kuuluu myös hyviä uutisia
Moni potee ekoahdistusta, eikä ihme. Media suoltaa huonoja uutisia ilmastosta ja ympäristön tilasta päivittäin, eikä näytä siltä, että päättäjät olisivat tarttumassa ongelmiin tosissaan. Onneksi todellisuus on mutkikkaampi.
On myös paljon positiivisia kehityskulkuja, mutta ne pääsevät harvemmin otsikoihin. Syynä on klassiset uutiskriteerit, jotka suosivat negatiivisia, nopeita ja yksinkertaisia tapahtumia. Hitaat ja monimutkaiset prosessit jäävät huomiotta. Hurrikaanin hävitysvoima uutisoidaan tarkasti, mutta jälleenrakennus unohtuu. Samalla logiikalla raakkujen tai aarniometsän tuhoutuminen ylittää uutiskynnyksen paljon helpommin kuin niiden onnistunut suojelu.
Ehkä meidät on myös evoluutiopsykologisesti koodattu huomaamaan herkemmin uhkia kuin mahdollisuuksia. Olemme niiden esi-isien jälkeläisiä, jotka äkkäsivät ajoissa, että pusikossa vaanii luolaleijona.
Kun minulta pyydettiin kolumnia tähän lehteen, päätin uida vastavirtaan ja etsiä tarkoituksella hyviä ympäristöuutisia.
- Tuuli, aurinko ja muut uusiutuvat energiamuodot tuottivat vuonna 2024 ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin hiilivoimalat. Joidenkin analyytikkojen mukaan tämä voi olla käännekohta, jossa fossiilipolttoaineiden kulutus kääntyy laskuun. Keskeistä on hinta: monilla alueilla on jo nyt halvempaa rakentaa uusia aurinkovoimaloita kuin polttaa hiiltä nykyisissä hiilivoimaloissa.
- Liemikilpikonna on pelastettu vuosikymmenien sinnikkään suojelutyön ansiosta. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN muutti konnan luokituksen uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Se osoittaa, että määrätietoinen työ voi kääntää uhatun lajin kohtalon.
- Helsingin käräjäoikeus teki lokakuussa historiallisen päätöksen: se puolsi aktivisteja, jotka olivat estäneet hakkuut Stansvikin metsässä vuonna 2023. Oikeuden mukaan aktivistit eivät syyllistyneet rikokseen vaan toimivat niin sanotusti pakkotilassa. Se oikeutti suoran toiminnan, jolla puolustettiin lailla suojeltua noroa. Jos päätöksestä tulee lainvoimainen, sillä voi olla isoja seurauksia tulevissa kampanjoissa.
- Ryhävalaiden määrä on noussut 10 000 yksilöstä yli 80 000 yksilöön. Suojelun ansiosta tämä aiemmin uhanalainen jättiläinen on nyt hyvin elinvoimainen. Australian aluevesillä populaatiot ovat jopa suurempia kuin valaanpyynnin alkaessa 1700-luvulla.
- Yhdysvalloissa saatiin makea suojeluvoitto, kun vaeltavat lohet palasivatKlamath-jokeen kunnostusprojektin jälkeen. Joesta purettiin neljä patoa, mikä avasi lohille yli 640 kilometriä jokivartta Pohjois-Kaliforniassa ja Oregonissa. Alle 10 päivää viimeisen padon purkamisen jälkeen yli 6 000 chinook-lohta havaittiin uimassa ylävirtaan uusille alueille. Vuoden päästä eli lokakuussa 2025 lohia havaittiin yläjuoksulla lähes 480 kilometrin päässä. Tutkijoiden mukaan joen toipuminen on ollut hämmästyttävän nopeaa.
Nämä tarinat eivät kumoa sitä, että ilmastokriisi ja luontokato ovat tosiasioita. Mutta ne osoittavat, että nopeakin muutos on mahdollinen, kun sen eteen paiskitaan töitä yhdessä. Kuka tahansa voi osallistua talkoisiin ryhtymällä vapaaehtoiseksi.
Entä se ekoahdistus? Toiminta on väkevää lääkettä siihenkin!
J.P. Laitinen on moninkertaisesti palkittu kirjailija, toimittaja ja viestinnän asiantuntija, joka on kirjoittanut ympäristöaiheista yli 20 vuotta. Laitisen uusi romaani Hirviö (Teos 2025) käsittelee globaalia ekokriisiä muun muassa aktivismin ja toivon näkökulmasta.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.