Kestäviä valintoja joulupöytään

Kala on kuulunut suomalaiseen joulupöytään katoliselta keskiajalta saakka, mutta niin elämä kuin kalapöydän tarjottavatkin ovat muuttuneet vuosisatojen aikana melkoisesti. Siinä missä keskiajalla joulupöydässä oli tarjolla lipeäkalaa tai kapakalaksi kuivattua haukea, nykypäivänä useimmista joulupöydistä löytyy lohta.

Lohi ei ole pelkästään jouluisen kalapöydän punalihainen kruunu, vaan se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten ruokakoreissa. Norjassa kasvatettu lohi on ollut kuluneina vuosikymmeninä edullista, ja suomalaiset syövätkin sitä kilomäärällisesti eniten.

“Se ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta”, toteaa WWF Suomen johtava kalastuksen asiantuntija Matti Ovaska.

Norjalaiseen loheen tykästyneet suomalaiset vaikuttavat välillisesti muihin kalakantoihin, sillä yhtä kasvatettua lohikiloa varten tarvitaan reilu kilo rehukalaa.

“Jos katsotaan yksittäisiä kalalajeja, suomalaisten suurin vaikutus maailman meriin tulee lohensyönnin kautta”, Ovaska sanoo.

Norjalaiselle kasvatetulle lohelle on helppo löytää korvaaja niin arkeen kuin juhlaankin WWF:n Kalaoppaan vihreältä listalta: kotimainen kasvatettu kirjolohi. Sen kasvatuksella on pienemmät ympäristövaikutukset.

“Toimiala on Suomessa säädeltyä ja valvottua, ja ympäristövaikutukset ovat tiedossa. Toimintaa myös rajoitetaan sen mukaan, mitä ympäristö ja rannikko kestävät”, Ovaska kertoo. Kotimaisen kirjolohen lisäksi Ovaska kannustaa laittamaan tarjolle suomalaisia järvikaloja.

“Jos kaipaa joulupöytään isokokoisempaa kalaa, sellaisia ovat kuha ja hauki. Haukimureke voisi esimerkiksi ihan hyvin olla joulupöytään sopiva kalaruoka. Kuhasta saa filettä, minkä voi laittaa monella tavalla.”

Tarkkuutta sillin suhteen

Suolatulla sillillä on suomalaisten joulupöydässä niin ikään pitkät perinteet, mutta sillin ystäville Ovaskalla on huonoja uutisia: nykyään saa olla tarkkana, mitä silliä ostoskoriinsa laittaa.

“Atlantilla elävä maailman suurin sillikanta on taantunut viime vuosina varsin hälyttävästi.”

Atlantin sillikannan tilannetta kurjistaa liikakalastus, ja se onkin menettänyt kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatin. Kyseinen sertifikaatti löytyy kuitenkin esimerkiksi Islannin vesiltä pyydetyiltä silleiltä, joita Ovaska rohkaiseekin hyvällä omallatunnolla syömään.

Sillin kanssa vastaavassa tilanteessa on toinen suomalaisten perinneherkkukala silakka, jonka kannat Itämerellä ovat taantuneet. Silakkakantojen taantumisen syynä ei kuitenkaan ole se, että sitä olisi kalastettu liian hanakasti ihmisten ravinnoksi. Vain neljä prosenttia silakkasaaliista käytetään Suomessa suoraan elintarvikkeeksi, sillä valtaosa silakasta menee kalarehuvientiin.

Tästä huolimatta, tai juuri tästä syystä, silakkaa kannattaa syödä, huomauttaa Ovaska.

“Se, että me syömme silakkaa, vaikuttaa positiivisesti: se silakka, mikä pyydetään, päätyy ihmisravinnoksi eikä rehukäyttöön.”

Sano muikku!

Yksi perinteinen jouluherkku on tietenkin myös muikun mäti, ja muikkua voikin syödä ympäristön kannalta katsottuna hyvillä mielin. Muikkukannat voivat Suomessa hyvin, ja kalakanta kestää nykyisenkaltaisen kalastuksen.

Muikku on paitsi ympäristön myös sosioekonomiselta kannalta hyvä valinta: valitsemalla joulupöytään kotimaisen muikun mädin tukee suomalaista, pienimuotoista kalastusta.

“Mäti on muikussakin se arvokas osa ja tuo kalastajille paljon tuloja. Vaikka kilohinta voi kirpaista, se tuo positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen ja elinkeinoelämään sekä elinkeinorakenteeseen. Saadaan pidettyä kalastajat vesillä”, Ovaska sanoo.

Joulupöydän kala-antimet voi siis varsin pienillä muutoksilla korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Ovaskan mukaan suomalaisten kalankulutuksessa olisi tärkeää pyrkiä monipuolisuuteen.

“Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kalan kulutusta monipuolistettaisiin ja suosisimme luonnonkaloja, joita meidän järvissämme vielä riittää”, Ovaska sanoo.

Juttuun on haastateltu suomalaisten kalaruokaperinteistä myös Oulun yliopistossa työskentelevää ruokahistorioitsija Ritva Kylliä.

WWF:n Kalaopas – mikä se on?

• WWF:n Kalaopas ohjaa kalan vastuulliseen kuluttamiseen liikennevalojen värein: Suomessa tarjolla olevia ruokakaloja on luokiteltu vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle.
• Vihreän listan kaloja kannattaa suosia, keltaisella merkittyjä lajeja ostaa harkiten ja punaisen valon saaneita välttää.
• Suositukset perustuvat kalakantojen tilaan ja pyyntitapojen kestävyyteen. Kasvatettujen kalalajien osalta opas huomioi myös kasvatuksen ympäristövaikutukset.
• Helppo muistisääntö kalaostoksille on ostaa kestävästi pyydettyjä lähivesien kaloja, pienikokoisia lajeja ja tuontikaloissa MSC- ja ASC-vastuullisuussertifikaateilla merkittyjä vaihtoehtoja.
• Kalaoppaassa punaisella merkittyihin lajeihin ei pitäisi törmätä kalatiskillä.
• Kalaopas päivittyy kerran vuodessa.

Ota kalaopas käyttöön osoitteessa wwf.fi/kalaopas