Liemikilpikonna pelastui sukupuutolta ja muita tuoreita onnistumisia

Liemikilpikonna pelastui sukupuutolta

Liemikilpikonnan vuosikymmeniä kestäneet suojelutoimet ovat tuottaneet tulosta, sillä laji on siirtynyt kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tuoreessa arvioinnissa uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Liemikilpikonnaa on suojeltu erityisesti turvaamalla rannoilla tapahtuvaa pesintää sekä munia. Myös muun muassa kalastusteollisuuden kanssa tehdyt sopimukset ovat vähentäneet tehokkaasti liemikilpikonnien verkkopyydyskuolemia. Olemme osallistuneet tähän suojelutyöhön ympäri maailmaa sekä erityisesti hankealueellamme Länsi-Papualla, jossa työskentelemme alueen ainutlaatuisen luonnon turvaamiseksi ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella. 

Hahmajoen pato purettiin Hollolassa

Hollolassa Hahmajärveen odotetaan  taimenten ja rapujen paluuta, kun Hahmajoessa sijaitseva huonokuntoinen, käsin säädettävä pato korvattiin syksyllä luonnonmukaisella pohjakynnyksellä. Kunnostuksen ja ennallistamisen ansiosta monet vesieliöt saivat ympärivuotiset elinolosuhteet sekä esteettömän pääsyn kosken yläjuoksulle. Olemme olleet mukana Vesijärvisäätiön hallinnoimassa hankkeessa osana Vauhtia vaellukseen 2 -hanketta, joka on Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahaston osarahoittama. Työhömme on kuulunut muun muassa asiantuntija-apu sekä työnohjaus kohteella. 

Toivoa Itämeren toipumisesta

Itämeri on ollut koetuksella, mutta merkkejä meren toipumisesta on jo näkyvillä: mereen päätyy pitkästä aikaa vuositasolla vähemmän merta rehevöittävää fosforia kuin sieltä poistuu. 

Jotta positiivinen kehitys saadaan jatkumaan ja nopeutumaan, ravinnekuormitusta on edelleen vähennettävä. Me työskentelemme Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi esimerkiksi rakentamalla  kosteikkoja ja ennallistamalla soita yhdessä maanomistajien kanssa. Luontopohjaisten ratkaisujen avulla maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvien ravinteiden määrä vähenee. 

YK:n valtamerisopimus astuu voimaan

YK:n valtamerisopimus astuu ensi vuoden alussa virallisesti voimaan 60 maan ratifioitua sopimuksen. Viimeisimpänä sopimuksen ratifioivat Sierra Leone ja Marokko. Suomi ratifioi sopimuksen toukokuussa. Aavan meren alueet, jotka eivät ole minkään valtion lainsäädännön piirissä, kattavat jopa kaksi kolmasosaa maailman meristä. Aiemmin niistä on suojeltu vain yksi prosentti. Valtamerisopimuksen avulla kaukaisille aavan meren alueille on mahdollista perustaa uusia suojelualueita. Kansainvälinen verkostomme oli alusta asti mukana sopimusneuvotteluissa asiantuntija-apuna sekä tekemässä esityksiä sopimuksen sisältöön.

Saimaannorppia on nyt 530

Tuoreen kanta-arvion mukaan Saimaalla elää nyt noin 530 saimaannorppaa, kun viime vuonna arvio oli 495 yksilöä. Kannan kasvu on ollut nopeinta Puruvedellä ja etelässä Suur-Saimaalla, mutta Pohjois-Saimaalla kuutteja syntyy hyvin vähän. Saimaannorpan suurimmat uhat ovat vähälumiset talvet sekä etenkin kuuteille kohtalokkaat kalanpyydykset. Laji onkin kannan kasvusta huolimatta edelleen erittäin uhanalainen, ja tarvitsee ihmisen apua. Suojelemme saimaannorppaa muun muassa kolaamalla apukinoksia pesinnän turvaamiseksi, tekemällä pesälaskentoja ja pesäpaikkasukelluksia sekä selvittämällä, millainen uhka haamuverkot ovat saimaannorpalle.