Suomessa käytettävä palmuöljy voi olla peräisin metsäkatoalueelta – alle puolet yrityksistä suostui vastaamaan WWF:n vastuullisuuspisteytykseen

WWF:n palmuöljypisteytys osoittaa, että yritysten toimet palmuöljyn vastuullisuuden varmistamiseksi ovat liian hitaita. Palmuöljy on maailman käytetyin kasviöljy ja sen tuotannon tieltä on raivattu suuria aloja trooppista metsää muun muassa Indonesiassa. EU:n uusi metsäkatoasetus kieltää jatkossa sellaisen palmuöljyn myynnin, jonka tuotannossa on tuhottu metsää.  

Palmuöljyn tuotanto on kasvanut viime vuosikymmenien aikana räjähdysmäisesti. Kun vuonna 1980 sitä tuotettiin vuodessa 4,5 miljoonaa tonnia, vuonna 2022 tuotannon määrä   oli jo 76 miljoonaa tonnia – tuotanto kasvoi siis reilussa 40 vuodessa 17-kertaiseksi. Kysynnän odotetaan yhä kasvavan voimakkaasti.  

”Palmuöljyn tuotannon vaikutukset näkyvät erityisesti trooppisissa metsissä. Esimerkiksi orangin kotisaaren Borneon metsäpeite on kutistunut huomattavasti palmuöljyviljelmien takia”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen. 

WWF:n palmuöljypisteytyksessä mitattiin toimia, joilla yritykset pyrkivät varmistamaan palmuöljyn kestävyyden omissa hankintaketjuissaan. Lisäksi selvitettiin, miten yritykset edistävät kestävää palmuöljyntuotantoa omien hankintaketjujensa ulkopuolella. 

Suomalaisyritykset pisteytyksen keskikastia

Pisteytys osoittaa, että alalla on vielä paljon kirittävää. Pisteytykseen vastanneiden yritysten keskimääräinen tulos oli vain 14,7 pistettä, kun maksimipistemäärä oli 24. Myös pisteytykseen vastanneet suomalaiset yritykset sijoittuvat pisteytyksen keskivaiheille. Esimerkiksi kaikista vastanneista yrityksistä toiseksi eniten palmuöljyä käyttävä suomalainen Neste Oil sai tulokseksi 12,8 pistettä.

Sijoitukseen vaikutti erityisesti se, että Neste Oilin käyttämä palmuöljy on ICSS-sertifioitua, kun taas WWF:n pisteytyksessä RSPO-sertifiointi on tärkeä kriteeri, koska se kohdentuu nimenomaan palmuöljyn tuotantoon huomioiden tarkemmin tuotannon ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia.

”Kun yritys on globaalisti näin merkittävä palmuöljyn käyttäjä, toivoisi sen sijoittuvan vastuullisuudessa kärkipäähän ja varmistavan, että käytetty palmuöljy on peräisin RSPO-sertifioiduilta viljelyksiltä”, Kaukonen sanoo. 

”Ilahduttavaa pisteytyksen tuloksissa on, että yritysten tavoitteet metsäkadon ja ekosysteemien häviämisen kitkemiseksi ovat parantuneet selvästi. Toteutus kuitenkin laahaa vielä perässä: esimerkiksi vain 59 prosenttia vastaajista kertoi hankkivansa 100-prosenttisesti RSPO-sertifioitua palmuöljyä ja vain 30 prosenttia kertoi voivansa jäljittää ostamansa öljyn viljelyksille asti.” 

Seitsemättä kertaa toteutettuun pisteytykseen kutsuttiin vastaamaan 285 yritystä. Näistä alle puolet suostui vastaamaan pisteytykseen ja kertomaan, kuinka paljon palmuöljyä ne kuluttavat ja mistä öljy on peräisin. 

”Jos yritys ei ole valmis avaamaan julkisesti hankkimansa palmuöljyn alkuperää, se herättää epäilyksen palmuöljyn vastuullisuudesta” Kaukonen sanoo. 

(Uutinen jatkuu kuvan jälkeen.)

Muun muassa orankien elinalueet ovat kaventuneet ja sirpaloituneet, kun sademetsää on raivattu palmuöljyplantaasien tieltä.

Metsäkatoa aiheuttavat tuotteet muuttuvat pian laittomiksi EU:ssa

Palmuöljyltä on vaikea välttyä, sillä hajutonta, mautonta ja väritöntä öljyä käytetään laajasti monissa elintarvikkeissa sekä päivittäistavaroissa. Palmuöljyn voi bongata esimerkiksi pikanuudeleiden, pakastepizzan, suklaan, siivoustarvikkeiden tai kosmetiikkatuotteiden ainesosaluettelosta.  

Pian kauppojen hyllyiltä ei kuitenkaan pitäisi enää löytyä tuotteita, joissa käytetyn palmuöljyn alta on raivattu metsää, sillä EU:n metsäkatoasetus alkaa tammikuusta lähtien velvoittamaan yrityksiä, jotka tuovat palmuöljyä sisältäviä tuotteita EU:n markkinoille. 

”Yrityksillä on nyt kuusi kuukautta aikaa varmistaa, että niiden tuotantoketjuissa ei ole aiheutunut metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä. Muuten niiden palmuöljyä sisältävistä hyödykkeistä tulee yksinkertaisesti laittomia” Kaukonen sanoo. 

Tärkein yksittäinen toimi olisi se, että koko ala siirtyisi käyttämään 100-prosenttisesti eriteltyä RSPO-sertifioitua palmuöljyä.  

Pisteytyksen tulokset osoittavat, että vastuullisuussertifioidun palmuöljyn käyttö ei vieläkään ole normi sitä käyttävien yritysten joukossa. Ongelmana on lisäksi se, että valtaosa sertifioidustakin palmuöljystä sekoitetaan edelleen ei-sertifioidun öljyn joukkoon. Silloin palmuöljy ei täytä myöskään EU:n metsäkatoasetuksen jäljitettävyysvaatimuksia. 

”Palmuöljyä käyttävien yritysten tulee viimeistään nyt ryhtyä vahvoihin toimiin vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Planeettamme ei yksinkertaisesti kestä vitkuttelua tämän asian suhteen – ovathan trooppiset metsät avainasemassa myös ilmastonmuutoksen torjumisessa”, Kaukonen summaa. 

Palmuöljypisteytys

  • WWF:n palmuöljypisteytykseen vastasi 128 palmuöljyä hankkivaa yritystä, joista suurin osa on elintarvikealan toimijoita. Lisäksi mukana on muun muassa biopolttoaineiden, rehun ja kosmetiikan valmistajia ja jälleenmyyjiä. 
  • Yritysten keskimääräinen pistemäärä oli vain 14,7 pistettä 24:stä. 
  • Tutuista tuotemerkeistä pisteytyksessä suoriutuivat hyvin esimerkiksi saksalainen kauppaketju Lidl, muun muassa Nutella-levitettä valmistava Ferrero, suklaapatukoistaan tunnettu Mars Inc. sekä kosmetiikkajätti L’Oréal. 
  • Kaikkein huonoimman arvosanan saajien joukossa oli useita rehun valmistajia. Tutuista yrityksistä hieman keskimääräistä tulosta heikommin sijoittui esimerkiksi suomalainen Neste, joka käyttää vuosittain yli miljoona tonnia palmuöljyä biopolttoaineiden valmistukseen. Luonnonkosmetiikkaa myyvä brittiyritys The Body Shop ei myöskään yltänyt pisteytyksessä keskiarvopisteisiin asti. 
  • WWF lähestyi yhteensä 285 yritystä, joista yli puolet (55 %) kieltäytyi vastaamasta pisteytykseen. Näiden yritysten joukossa oli muun muassa McDonald’s, Haribo ja Suomesta Raisio ja Valio. 

Tutustu WWF:n palmuöljypisteytykseen ja katso, millaiset pisteet tutut yritykset saivat vastuullisuudestaan. Siirry pisteytykseen tästä. 

Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.

Lahjoita alk. 10 €/kk
Vuorigorillan poikanen

Auta Sademetsä-kummina

Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.