Kosteikot

Kosteikot ovat luonnon aarreaittoja, joiden runsas kasvisto tarjoaa ravintoa ja elinympäristön monille lajeille. Ne torjuvat myös vesien rehevöitymistä imemällä itseensä ravinteita pesusienen lailla. Kosteikkoja rakentamalla autamme niin Itämerta kuin jokia ja järviä.

Ylimääräisten ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Myös sisävetemme eli joet ja järvet kärsivät rehevöitymisestä, jonka näkyvimpiin vaikutuksiin kuuluu runsastunut sinilevä.

Kosteikot hidastavat veden virtausta, jolloin rehevöittävät ravinteet ja kuormittava maa-aines saavat aikaa laskeutua kosteikon pohjaan ja imeytyä kasvillisuuteen. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta maa-aineksesta ja siihen sitoutuneista ravinteista.

Lisäksi kosteikot toimivat vesivarastoina kuivina ja aikoina ja hillitsevät tulvia rankkasateiden jälkeen. Tämä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, sillä ilmastonmuutoksen myötä sekä rankkasateiden että kuivuuskausien ennustetaan yleistyvän.

Valitettavasti luontaisia kosteikkojamme on vuosikymmenien saatossa kuivatettu maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Kuivattamisesta on vähitellen luovuttu, mutta vesistöille aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen vie aikaa. Siitä muistuttavat jokakesäiset sinileväkukinnat ja toistuvat tulvat.

Maa- ja metsätalous ovat myös suurimmat ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähteet. Kosteikkoja rakentamalla voidaan tehokkaasti vähentää maa- ja metsätaloudesta vesiin valuvia rehevöittäviä ravinteita. Paikallisesti kosteikon perustamisella voi olla erittäin merkittävä vaikutus esimerkiksi lähijärven tilaan. Sisävesien tilan parantaminen auttaa aina myös rehevöitymisestä kärsivää Itämerta, sillä suuri osa ravinteista valuu mereen jokia ja puroja pitkin sisämaasta.

WWF rakentaa kosteikkoja

Pellolle rakennettu kosteikko ilmasta kuvattuna

Rakennamme maa- ja metsätalousympäristöön niin sanottuja monivaikutteisia kosteikkoja, joilla on nimensä mukaisesti useita tehtäviä. Monivaikutteiset kosteikot vähentävät vesiin huuhtoutuvien ravinteiden määrää, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, kaunistavat maisemaa ja lisäävät alueen virkistysarvoja.

Vetämässämme Vesiensuojelu 4K -hankkeessa teemme käytännön vesiensuojelutyötä yhdessä maanomistajien kanssa muun muassa rakentamalla kosteikkoja, ennallistamalla soita ja palauttamalla rakennettuja uomia luonnontilaan. Vesiensuojelusta kiinnostuneet maanomistajat Inkoon-, Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla voivat ilmoittautua mukaan hankkeeseen.

Olemme tehneet kosteikkotyötä aikaisemminkin. Active Wetlands -projektissa rakensimme lähes 30 kosteikkoa ja kartoitimme 60 muuta kohdetta. Lisäksi osallistuimme maa- ja metsätalousministeriön työryhmään ja vaikutimme kansallisen rahoitusjärjestelmän kehittämiseen.

Kosteikon perustajan muistilista

Kosteikon perustaminen on kauaskantoinen ratkaisu, joten se kannattaa suunnitella hyvin. Kosteikon perustaminen muuttaa valuma-alueen hydrologiaa, joten jo suunnitteluvaiheessa lähialueen maanomistajille on hyvä kertoa hankkeesta. Muutamaa nyrkkisääntöä noudattamalla saadaan helposti aikaan toimiva kosteikko. Voit aina myös pyytää neuvoja alueen ympäristöviranomaisilta tai WWF:ltä.

  • Selvitä alueen sopivuus

    Kosteikkoja perustetaan alueille, jotka ovat usein vuosikymmeniä aiemmin olleet kosteikkoja, märkiä painanteita ja helposti vettyviä alueita. Tällaisia alueita on kuivatettu, mutta ne ovat siitä huolimatta heikon tuottavuuden ja vaikean viljeltävyyden vuoksi pusikoituneet usein joutomaaksi.

  • Keskustele naapureiden kanssa

    Kosteikon perustamisesta kannattaa puhua hyvissä ajoin naapurien ja muiden lähialueen asukkaiden kanssa. He saattavat innostua laittamaan myös omaa aluettaan mukaan kosteikkoon. Joka tapauksessa olisi hyvä, että lähialueen asukkaat ovat myötämielisiä hankkeelle.

  • Ota yhteyttä suunnittelijaan tai alueellisen ELY-keskukseen

    Jos kohde tuntuu sopivalta, voi perustiedot kohteesta kysyä ympäristökeskukselta tai suunnittelijalta.

  • Selvitä, miten kosteikko rahoitetaan

    Selvitä, voiko kosteikon perustamiseen hakea siihen tarkoitettua ei-tuotannollista investointitukea. Jo alkuvaiheessa on hyvä miettiä, miten kosteikon perustamisesta aiheutuvat kulut katetaan. Jos kosteikko ei täytä tuen vaatimuksia, voi rahoitusta hakea myös erilaisten hankkeiden kautta.

  • Mieti, miksi kosteikko perustetaan

    WWF ohjeistaa perustamaan kaikki kosteikot monivaikutteisiksi kosteikoiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kosteikon suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan kosteikon vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen sekä virkistys- ja maisema-arvoihin. Jotta kosteikoista olisi hyötyä vesiensuojelussa, tulee se mitoittaa riittävän suureksi suhteessa valuma-alueeseen.

  • Huomioi rajaavat tekijät

    Selvitä, mitkä ovat kosteikon muodostamiseen tarvittavan alueen rajaavat tekijät. Toisin sanoen kuinka paljon vedenpintaa voidaan nostaa, kuinka laajalle alueelle vesi voi levittäytyä. Tällaisia rajaavia tekijöitä ovat usein esimerkiksi tiet, salaojat, kaivot ja peltojen kuivatusjärjestelmät.

  • Mitoita oikein

    Yksi tärkeä asia on kosteikon oikeanlainen mitoitus. Jotta kosteikolla olisi vesiensuojelullista vaikutusta, tulisi sen olla vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen koosta. Kosteikon tulisi kestää myös tulva-ajat, sillä muuten sen pohjaan kerääntyneet ravinteet hulahtavat valtavien vesimäärien myötä uudestaan takaisin vesistöön. Kosteikkoalue voi kuitenkin muodostua useammasta erillisestä kosteikosta valuma-alueella.

  • Hae luvat hyvissä ajoin

    Ennen kosteikon perustamista kannattaa selvittää hyvissä ajoin rajoittavatko lait kosteikon perustamista. Kosteikon perustaminen tapahtuu luonnollisesti aina vain maanomistajan luvalla ja myös naapureita kannattaa kuulla. Vesilaki rajoittaa kosteikon perustamista silloin, kun kyseessä on vesistö tai pieni luonnontilainen uoma. Pohjavesialueella tehtävistä kaivuutöistä ja muista kosteikon perustamiseen liittyvistä toimista on aina keskusteltava ympäristöviranomaisten kanssa.

     

  • Huomioi lainsäädäntö

    Natura-alueella kosteikon perustamista säätelee muun muassa luonnonsuojelulaki. Lisäksi on selvitettävä alueen uhanalaiset lajit ja huomioitava laki muinaismuistoalueista. Luvanvaraisuudesta kannattaa keskustella alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Ilmoitus vesirakennustyöstä kannattaa tehdä kunnalle ja alueelliselle ympäristöviranomaisille pienissäkin vesistökunnostuksissa

  • Valitse urakoitsija

    Ammattitaitoinen urakoitsija on kullan arvoinen. Urakoitsija kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan hyvissä ajoin. Urakoitsijaa valittaessa on mietittävä vaatiko kosteikon perustaminen erityistyökaluja esimerkiksi pitkäpuomia, kouraa, jääpiikkiä tai dumppereita. Käytettävällä urakoitsijalla olisi hyvä olla mittaamiseen ja korkeuserojen selvittämiseen tarkoitettuja välineitä kuten laser- tai vaaituslaitteita.

  • Suunnittelu voi alkaa!

    Kun rajaavat tekijät ja mahdollisuudet on huomioitu, voidaan aloittaa kosteikon varsinainen suunnittelu. Katso Metsästäjäin keskusjärjestön sivuilta lista, mitä kosteikon suunnittelussa  on otettava huomioon. Listan mukana on myös taulukko, johon suunnitelmatietoja voi täyttää. Jos kosteikko perustetaan muulla kuin tukirahoituksella ja kohde on pienehkö, voi suunnitelma olla löyhempi. Yllä mainittua listaa kannattaa kuitenkin hyödyntää, sillä tärkeintähän on saada aikaan kaunis ja toimiva monivaikutteinen kosteikko.

Haluatko perustaa kosteikon?

Maanomistaja, ota yhteyttä!

WWF työskentelee 4K-hankkeessa Länsi-Uudellamaalla yhteistyössä maanomistajien kanssa. WWF kutsuu mukaan kaikkia kosteikon perustamisesta kiinnostuneita maanomistajia.

Tutustu 4K-hankkeeseen!

Maanomistaja, ota yhteyttä!

WWF työskentelee 4K-hankkeessa Länsi-Uudellamaalla yhteistyössä maanomistajien kanssa. WWF kutsuu mukaan kaikkia kosteikon perustamisesta kiinnostuneita maanomistajia.