Ahma

Gulo gulo
Suomessa erittäin uhanalainen laji
Suomessa 270–300 yksilöä

Tanakkarakenteinen ahma on Suomen suurin näätäeläin. Se on kömpelö saalistaja, joka syö pääasiassa haaskoja. Sitä on kutsuttu elintapojensa johdosta ”arktisten alueiden hyeenaksi”. Ihminen on hävittänyt ahman lähes koko Euroopasta.

Tietoa lajista

Ahman kiiltävä turkki on tummanruskea ja sen kyljissä on kellertävät poikittaisjuovat. Rennon näköisesti hyppien tai laukaten kulkeva ahma on todellinen ikiliikkuja. Se on utelias eläin, joka vaatii laajan elinalueen. Uroksen elinpiiri saattaa olla useita tuhansien neliökilometrien suuruinen, naaraan satojen. Elinpiiriin suureen kokoon on syynsä: samaa sukupuolta olevien ahmojen kohtaaminen saattaa päätyä yhteenottoon.

Ahma on pienin neljästä Suomessa elävästä suurpedosta. Uros on naarasta suurempi ja voi painaa lähes 30 kiloa. Asutusta karttavan ja erämaissa viihtyvän ahman elämästä tiedetään sutta, karhua ja ilvestä vähemmän.

Tiesitkö, että...

Ahmoja on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia.

Ahma on pohjoisen havumetsä- ja tundravyöhykkeen asukki. Käytännössä koko Suomi on ahman historiallista ja luontaista levinneisyysaluetta, mutta nykyisin sitä tavataan harvakseltaan lähinnä maamme pohjois- ja itäosien erämaissa. Muutamia ahmoja siirrettiin 1980- ja 1990-luvuilla poronhoitoalueelta Suomenselälle, jonne vakiintui pieni osakanta. Viime aikoina poronhoitoalueen eteläpuolella elävä ahmakanta on pikkuhiljaa vahvistunut ja levittäytynyt uusille alueille, ja havaintoja yksittäisistä liikkuvista ahmoista on tehty jopa etelärannikkoa myöten. Muualta Euroopasta ihminen on hävittänyt sen lähes kokonaan: se elää Suomen ohella Norjassa, Ruotsissa, Venäjällä, Mongoliassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa.

Voit oppia lisää ahman ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Ahma ei ole ihmiselle vaaraksi, mutta se aiheuttaa suurpedoista eniten porovahinkoja. Mielestämme on tärkeää, että ahman aiheuttamat tappiot porotaloudelle korvataan oikeudenmukaisesti. Viime vuosina ahmoja on tapettu Suomessa poikkeusluvin porovahinkojen vähentämiseksi. Mielestämme erittäin uhanalaisen lajin tappaminen ei ole oikea ratkaisu.

Ahmalla, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, sillä ne syövät haaskoja.

Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.

Uhat

Pyynti – eli laiton tappaminen ja metsästys poikkeusluvin – on Suomen ahmakannan ylivoimaisesti suurin uhka. Ahmoja tapetaan ennen kaikkea niiden porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen takia.

Toinen iso uhka ahmalle on ilmastonmuutos. Ahma synnyttää pennut lumipesään, ja ahman pesimäaikaisen lumipeitteen huvetessa se joutunee vetäytymään yhä pohjoisemmaksi.

Suomen ahmakanta on hyvin pieni. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi olla haitallista. Lisäksi sattuman vaikutus lajin tulevaisuuteen kasvaa.

Ahma on haaskansyöjä. Niinpä sen tulevaisuus on varsinkin poronhoitoalueen eteläpuolella riippuvainen muiden suurpetojen esiintymisestä. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen, karhu ja ilves silmälläpidettäviä eli lähes uhanalaisia.

Mitä WWF tekee?

Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Tavoitteemme on suojella sitä ja nostaa se uhanalaisten lajien listalta.

  • Vaikutamme ahman pyyntikiintiöihin

    Vetoamme myös tarvittaessa päättäjiin. Vuonna 2017 keräsimme muiden järjestöjen kanssa yli 14 000 nimeä ahman metsästystä vastustaneeseen vetoomukseen.

  • Ajamme suurpetojen poroille aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän uudistamista

    Tärkeintä olisi siirtyä reviiripohjaiseen, ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella maksettavaan porovahinkojen korvaamiseen. Ruotsissa näin toimitaan jo. Se on johtanut ahmaan kohdistuneen vainon vähentymiseen ja Ruotsin poronhoitoalueen ahmakannan kasvuun. Toistaiseksi korvauksia ahman tappamista poroista maksetaan ahman tappamien porojen lukumäärään perustuen.

  • Vähennämme petovihaa ja yritämme kitkeä salametsästystä

    Osallistumme esimerkiksi EU-rahoitteiseen Eurolargecarnivores LIFE -hankkeeseen, joka vähentää suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuksia keskustella ja jakaa kokemuksia.

  • Teemme ahmaa ja muita Suomen suurpetoja tutuiksi

    Viestimme suurpedoista ja niiden elintavoista totuudenmukaisesti. Olemme tehneet ahmaa tunnetuksi esimerkiksi suositussa Luontolivessä.

  • Suojelemme ahman elinympäristöjä

Haluatko auttaa?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.