Ilves

Lynx lynx
Suomessa elinvoimainen laji
Suomessa noin 1 900 yksilöä

Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tämä kaunis arkajalka oli kadota kokonaan maastamme 1900-luvun alussa metsästyksen seurauksena, mutta viime vuosikymmeninä ilveskanta on elpynyt.

Tietoa lajista

Ilves on suden, karhun ja ahman ohella yksi neljästä suurpedostamme. Sillä on tupsukorvat, keltaiset silmät, kirjava turkki ja suuret tassut, jotka helpottavat sen kulkua lumessa. Urokset ovat naaraita kookkaampia.

Tiesitkö, että...

Aikuiset urokset painavat enimmillään 25 kiloa, naaraat 20 kiloa.

Suomen ilveskanta runsastui 1960-luvun lopussa tapahtuneen rauhoituksen myötä, ja niitä esiintyy nykyään käytännössä kaikkialla Suomessa. Kanta oli huipussaan vuonna 2014, jolloin Suomessa arvioitiin eläneen noin 2 800 yksilöä. Viime vuosina pyyntilupia on myönnetty runsaasti, mikä on johtanut ilvesten vähenemiseen.

Euraasialainen ilves (Lynx lynx) on levittäytynyt Skandinavian lisäksi Baltiaan, Venäjälle, Tiibetiin sekä harvalukuisena Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Se on harvinaistunut monilla elinalueillaan.

Ilveksen elinpiirin koko vaihtelee sadasta tuhanteen neliökilometriin. Vaikka ilves voi elää myös asutusten liepeillä ja taajamametsissä, sitä onnistuu näkemään vain harvoin. Ilves on ihmisarka yksineläjä, joka liikkuu yleensä öisin tai hämärän turvin. Lisäksi se viihtyy parhaiten vaikeakulkuisessa louhikko- ja mäkimaastossa, jonne ihmisillä on harvoin asiaa.

Voit oppia lisää ilveksen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Ilveksen ei ole koskaan todettu aiheuttaneen Suomessa henkilövahinkoja, eikä se ole ihmiselle vaarallinen peto. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa vahinkoja esimerkiksi kotieläimille ja poroille. Ilveksen aiheuttamien tappioiden oikeudenmukainen korvaaminen haittaa kärsineille on tärkeää.

Ilveksellä, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, jotka syövät haaskoja.

Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia muuttotappiosta kärsiville syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.

Uhat

Ilves oli kadota Suomesta kokonaan 1900-luvun alussa metsästyksen seurauksena. Viime vuosikymmeninä kanta on elpynyt. Nykyään ilvestä saa metsästää poikkeusluvilla, mutta liian suuret metsästyskiintiöt ovat viime vuosina johtaneet ilveskannan taantumiseen.

Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen myönteisemmin kuin muihin suurpetoihin. Siitä huolimatta salametsästystä esiintyy, ja moni ilves joutuu myös liikenteen uhriksi.

Mitä WWF tekee

Tavoitteemme on suojella ilvestä ja nostaa se pois silmälläpidettävien eli lähes uhanalaisten lajien listalta. Lisäksi tavoitteenamme on hälventää ilvekseen ja muihin suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja ja korostaa niiden merkitystä osana Suomen monimuotoista luontoa.

  • Vaikuttamme ilveksen pyyntikiintiöihin
  • Suojelemme ilveksen elinympäristöjä
  • Pyrimme ehkäisemään ilveksen salametsästystä

    Osallistumme esimerkiksi EU-rahoitteiseen Eurolargecarnivores LIFE -hankkeeseen, joka vähentää suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuksia keskustella ja jakaa kokemuksia.

  • Teemme ilvestä ja muita Suomen suurpetoja tutuksi

    Viestimme suurpedoista ja niiden elintavoista totuudenmukaisesti.

Haluatko auttaa?

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.