Ilves
Ilves on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Tämä kaunis arkajalka oli kadota kokonaan maastamme 1900-luvun alussa metsästyksen seurauksena, mutta viime vuosikymmeninä ilveskanta on elpynyt.
Tietoa lajista
Tiesitkö, että...
Aikuiset urokset painavat enimmillään 25 kiloa, naaraat 20 kiloa.
Suomen ilveskanta runsastui 1960-luvun lopussa tapahtuneen rauhoituksen myötä, ja niitä esiintyy nykyään käytännössä kaikkialla Suomessa. Kanta oli huipussaan vuonna 2014, jolloin Suomessa arvioitiin eläneen noin 2 800 yksilöä. Viime vuosina pyyntilupia on myönnetty runsaasti, mikä on johtanut ilvesten vähenemiseen.
Euraasialainen ilves (Lynx lynx) on levittäytynyt Skandinavian lisäksi Baltiaan, Venäjälle, Tiibetiin sekä harvalukuisena Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Se on harvinaistunut monilla elinalueillaan.
Ilveksen elinpiirin koko vaihtelee sadasta tuhanteen neliökilometriin. Vaikka ilves voi elää myös asutusten liepeillä ja taajamametsissä, sitä onnistuu näkemään vain harvoin. Ilves on ihmisarka yksineläjä, joka liikkuu yleensä öisin tai hämärän turvin. Lisäksi se viihtyy parhaiten vaikeakulkuisessa louhikko- ja mäkimaastossa, jonne ihmisillä on harvoin asiaa.
Voit oppia lisää ilveksen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Siinä missä esimerkiksi karhu syö paljon kasvisperäistä ravintoa, ilves syö pelkästään lihaa. Se on notkea ja äänettömästi liikkuva saalistaja, jonka ruokavalioon kuuluvat muun muassa pikkujyrsijät, jänikset, metsäkanalinnut, peurat ja porot. Ilves voi piilottaa saaliinsa peittämällä, vaikka ei aina palaisikaan sille.
Ilvesnaaras tulee kiimaan helmi-maaliskuussa. Hieman yli kahden kuukauden kantoajan jälkeen se synnyttää 2–3 poikasta, jotka ovat riippuvaisia emostaan seuraavaan kevääseen saakka.
Ilveksen näkö ja kuulo ovat erittäin tarkkoja. Sen hajuaisti on heikommin kehittynyt, mistä kertoo myös sen lyhyt kuono.
Ilveksen ei ole koskaan todettu aiheuttaneen Suomessa henkilövahinkoja, eikä se ole ihmiselle vaarallinen peto. Se saattaa kuitenkin aiheuttaa vahinkoja esimerkiksi kotieläimille ja poroille. Ilveksen aiheuttamien tappioiden oikeudenmukainen korvaaminen haittaa kärsineille on tärkeää.
Ilveksellä, kuten kaikilla luontaisilla lajeillamme, on itseisarvo. Suurpedoilla on lisäksi merkittävä tehtävä ekosysteemien huipulla, sillä ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi. Samalla ne auttavat pitämään yllä saalislajien elinvoimaisuutta pyydystämällä heikkoja yksilöitä. Suurpedoista hyötyvät myös monet linnut ja pienemmät pedot, jotka syövät haaskoja.
Suurpedot voivat tuoda myös taloudellista hyvinvointia muuttotappiosta kärsiville syrjäseuduille. Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Koillismaalla suurpetojen tarkkailu- ja kuvauskojutoiminta on paikallisesti merkittävä elinkeino: toiminnan vuosittaisen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 3 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus on noin 105 henkilötyövuotta.
Uhat
Ilves oli kadota Suomesta kokonaan 1900-luvun alussa metsästyksen seurauksena. Viime vuosikymmeninä kanta on elpynyt. Nykyään ilvestä saa metsästää poikkeusluvilla, mutta liian suuret metsästyskiintiöt ovat viime vuosina johtaneet ilveskannan taantumiseen.
Suomalaiset suhtautuvat ilvekseen myönteisemmin kuin muihin suurpetoihin. Siitä huolimatta salametsästystä esiintyy, ja moni ilves joutuu myös liikenteen uhriksi.
Mitä WWF tekee
Tavoitteemme on säilyttää ilves elinvoimaisena ja arvostettuna osana suomalaista luontoa. Lisäksi tavoitteenamme on hälventää ilvekseen ja muihin suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja ja korostaa niiden merkitystä osana ekosysteemejä.
-
Vaikutamme ilveksen pyyntikiintiöihin
-
Suojelemme ilveksen elinympäristöjä
-
Pyrimme ehkäisemään ilveksen salametsästystä
Osallistuimme esimerkiksi EU-rahoitteiseen Eurolargecarnivores LIFE -hankkeeseen, joka vähensi suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä tarjosi sidosryhmille mahdollisuuksia keskustella ja jakaa kokemuksia. Hanke päättyi helmikuussa 2022.
-
Teemme ilvestä ja muita Suomen suurpetoja tutuksi
Viestimme suurpedoista ja niiden elintavoista totuudenmukaisesti.
Haluatko auttaa?
Auta ilvestä lahjoituksella
Suomen luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on meidän suomalaisten asia. Sinun tuellasi suojelemme metsiemme lajeja ja niiden pirstaloituvia elinympäristöjä.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Suojele suomalaisia metsiä yrityslahjoituksella
Metsät tarjoavat elinympäristön yli puolelle Suomen lajeista. Metsät ovat myös tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Lahjoittamalle työllemme yrityksesi on mukana suojelemassa metsiemme monimuotoisuutta.